Entinen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vanhempi tutkija Peter Nyberg muistuttaa, että EU:n puolustuksen vahvistaminen vaatii merkittäviä kustannuksia.
Kasvavat puolustusmenot on arvion mukaan rahoitettava joko velkaa kasvattamalla, veroja korottamalla tai muita budjettimenoja karsimalla.
– Useita arvioita on esitetty EU:ssa lähivuosina tarvittavan varustelun kustannuksista. Näyttää siltä, että julkisuudessa mainittu BKT-osuuden nostaminen 3-5 prosenttiyksikköön kattaisi toistaiseksi nämä arviot. Puolustukseen käytettäisiin tällöin vuosittain noin 520 – 860 miljardia euroa, hän sanoo blogitekstissään.
Viime vuonna EU-maat käyttivät puolustukseen keskimäärin 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli 326 miljardia euroa.
– Arviot varustelumenojen kasvattamistarpeesta ovat kuitenkin hyvin epävarmoja ja todennäköisesti alimitoitettuja. Vuosittaisiin kustannuksiin pitää vielä lisätä korkomaksut, jos kyse olisi velaksi varustautuminen. Uusien asejärjestelmien torjunta saattaa vaatia vielä keksimättä olevia mutta todennäköisesti kalliita torjuntamenetelmiä. Jos menojen lisäys synnyttäisi kansainvälisen varustelukierteen nousisivat kustannusarviot vieläkin suuremmiksi, hän sanoo.
– Lisäksi eurooppalaiseen varusteluun tulevat vähitellen väistämättä kuulumaan myös ydinaseet käyttöjärjestelmineen Yhdysvaltain ydinpelotteen tilalle.
Korkea ja edelleen kasvava velkaantuneisuus on jo nyt ongelma useille unionin jäsenmaille. Harva hallitus voi kiristää verotusta ja alentaa siviilimenojaan usean BKT-prosentin verran, eli ainakin osa uudesta varustelusta rahoitettaneen lisävelalla.
Edellä olevan arvion mukaiset näkymät EU:n ja Suomen lähitulevaisuudelle eivät ole erityisen ruusuisia. Julkiset menot ja velkaantuminen kasvavat unionissa, mutta kansalaisten elintasoa kohottamatta.
– Suomalaiset saavat tottua vielä uusiin valtion menojen säästökuureihin monen vuoden ajaksi.