Suomalaiset opettajat ja rehtorit luottavat ammattitaitoonsa ja pitävät työstään

Tutkimuksen mukaan Suomessa opettajat pystyvät opetuksessaan vaikuttamaan paljon oppimista edistäviin asioihin.

Alakoulun opettajista 89 prosenttia uskoo vaikuttavansa oppilaiden arvostukseen oppimista kohtaan. Yli 70 prosenttia heistä uskoo voivansa auttaa oppilaita ajattelemaan kriittisesti, kertoo OECD:n tuore raportti.

Suomen alakoulun, yläkoulun, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opettajat pitävät työstään. Yli 90 prosenttia kaikkien kouluasteiden opettajista on tyytyväisiä tekemiseensä ja nauttii työstään.

Alakoulujen opettajista 57 prosenttia ja toisen asteen oppilaitosten opettajista jopa 69 prosenttia uskoo, että heidän ammattiaan arvostetaan yhteiskunnassa. Esimerkiksi Tanskassa vain 17 prosenttia alakoulun opettajista ajattelee näin.

Luvut ovat selvästi Suomea heikompia myös muissa Pohjoismaissa kaikilla kouluasteilla.

Pätevistä opettajista ei ole pulaa

Suomessa ja muissa tutkituissa maissa alakoulujen opettajat tekevät paljon yhteistyötä. Keskimäärin 80 prosenttia opettaa tiimityönä samalla oppitunnilla. Yli 90 prosenttia opettajista toimii yhdessä yli luokka- ja ikäryhmärajojen. Oppimateriaalien vaihto kollegoiden kesken on hyvin yleistä.

Sen sijaan Suomessa yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa tiimityöskentely ei ole kovin yleistä, jolloin henkilökohtainen vastuu omasta opetustyöstä korostuu. Suomessa ei myöskään ole tapana havainnoida toisten opettajien tunteja millään kouluasteella.

Suomessa ala- ja yläkoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten opettajat ovat päteviä hoitamaansa tehtävään. Pätevistä opettajista ei rehtoreiden mukaan ole merkittävästi pulaa.

Opettajien ammatillisen kehittymisen mahdollisuus eli osallistuminen täydennyskoulutukseen on Suomessa selvästi niukempaa kuin muissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Niissä keskimäärin 90 prosenttia alakoulun opettajista on osallistunut ammatillisen osaamisen kehittämiseen viimeisen vuoden aikana.

Poimintoja videosisällöistämme

Suomessa osallistuminen on kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän.

Palautejärjestelmä ontuu

Suomessa opettajat kaipaavat eniten tietoa tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista ja harjaantumista työpaikan uusiin teknologioihin sekä erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetuksen taitoja.

Tutkimukseen osallistuneissa maissa ja myös Suomessa opettajilta puuttuvat työssä hyödynnettävät palautejärjestelmät, joiden tavoitteena olisi parantaa opetuskäytänteitä ja oppilaiden oppimista.

Suomessa esimerkiksi alakoulujen opettajat saavat palautetta kauttaaltaan vähemmän kuin muissa tutkituissa maissa. He saavat palautetta lähinnä toisilta opettajilta (57 %) ja koulun rehtorilta (55 %). Noin 24 prosenttia heistä ei ole saanut palautetta työstään lainkaan nykyisessä koulussaan.

Tutkituissa maissa opettajan saamalla palautteella on myönteinen vaikutus opettajana kehittymiseen, itseluottamukseen ja uralla etenemiseen. Myönteinen palaute lisää motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Näin on myös Suomessa. Suomalaiset opettajat eivät kuitenkaan usko palautteen edesauttavan uralla etenemistä tai vaikuttavan palkkaukseen.

TALIS 2013 eli Teaching and Learning International Survey on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n toteuttama kansainvälinen opetuksen ja oppimisen tutkimus. Suomessa tutkimus toteutettiin ala- ja yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. TALIS 2013 -tutkimuksen toteutti Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Mainos