Suomalaisista 18 prosenttia on kiinnostunut saamaan lääketieteellistä hoitoa ulkomailla nykyisellä potilasdirektiivin tulkinnalla, selviää Hyvinvointiala HALIn ja asianajotoimisto Avancen teettämästä kansalaiskyselystä.
Halukkuudessa on merkittävää alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Kemi-Torniossa, Vaasassa ja pääkaupunkiseudulla halukkaiden osuus on merkittävästi kansallista osuutta suurempi. Ulkomailla annettavasta hoidosta kiinnostuneiden suomalaisten osuus on käytännössä sama kuin Euroopan komission kyselyssä vuonna 2015.
Jos Suomi soveltaisi potilasdirektiiviä komission edellyttämällä tavalla, 31 prosenttia suomalaisista olisi kiinnostunut hoidosta ulkomailla.
– Komission Suomelta edellyttämä potilasdirektiivin implementointi saattaisi johtaa siihen, että Suomen aluerajojen tuntumaan – tai muuten sujuvien yhteyksien päähän – syntyisi enemmän nimenomaan suomalaisille suunnattuja terveyspalveluja, Avancen osakas Mikko Alkio, vanhempi lakimies Lasse Nordström, vanhempi ekonomisti Petri Rouvinen kirjoittavat Avance Insight -julkaisussa.
Jos ulkomailla saisi lisäksi palvelua suomeksi ja samalla kotimaassa olisi hoitojonoa, peräti 81 prosenttia suomalaisista olisi halukkaita saamaan lääketieteellistä hoitoa ulkomailla.
Halukkuus hakeutua ulkomaiseen hoitoon liittyi eniten syöpään (41 %) ja hampaisiin (39 %), mutta kiinnostus oli varsin korkeaa myös tavanomaisissa erikois- (35 %) ja jopa yleislääkäripalveluissa (22 %).
Kysely toteutettiin 15.–20.10.2020.
Suomi implementoinut potilasdirektiivin virheellisesti
EU:n potilasdirektiivi vuodelta 2011 takaa potilaan oikeuden saada korvaus toisesta EU- tai ETA-valtiosta hankittujen terveyspalveluiden kustannuksista.
Suomessa potilaan hakeutuessa hoitoon toiseen EU-valtioon ilman Kelan myöntämää ennakkolupaa hoidon kustannukset korvataan potilaalle hakemuksesta sairausvakuutuslain mukaisesti. Tyypillisesti potilaalle maksettava korvaus kattaa vain murto-osan ulkomailla annetun hoidon kustannuksista.
Euroopan komissio on jo vuonna 2015 käynnistänyt rikkomusmenettelyn, koska se katsoo Suomen implementoineen potilasdirektiivin virheellisesti. Komissio katsoo, että suomalaiselle potilaalle tulisi korvata toisessa EU-valtiossa annetun hoidon kustannukset siihen enimmäismäärään asti, joka vastaavan hoidon tuottamisesta olisi aiheutunut Suomen julkisessa terveydenhuollossa.
Toistaiseksi Suomi ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin potilasdirektiivin implementoinnin korjaamiseksi komission edellyttämällä tavalla.
Potilasdirektiivin implementoinnin korjaamista ei ole huomioitu lainkaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen valmistelemassa sote-uudistuksessa, jota koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla.