Verkkouutiset

Digi- ja väestötietoviraston verkkosivu väestötietojärjestelmästä tilattavaa todistusta varten. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Suomalaiset digin käyttäjinä maailman kärkeä

Hyvistä digitaidoista huolimatta yli kolmannes suomalaisista tarvitsee usein tukea digin käytössä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tuoreen Digitaitoraportin mukaan 79 prosentilla suomalaisista on hyvät digitaidot. Jopa 84 prosenttia kokee, että pysyy digitalisaatiokehityksen mukana tulevina vuosina.

Raportti rakentaa ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan suomalaisten digitaidoista ja digitalisaatioon liittyvästä kokemuksesta. Se kokoaa yhteen digiosaamista käsitteleviä tutkimuksia ja täydentää niitä tuoreilla haastattelukyselyjen tuloksilla.

Hyvistä digitaidoista huolimatta 39 prosenttia suomalaisista tarvitsee usein tukea digin käytössä ja 14 prosenttia kokee olevansa heikompi internetin ja digitaalisten palveluiden käyttäjä kuin suomalaiset yleensä.

Yleisimmin digituki on läheisiltä saatavia neuvoja tai työssä opittavia digitaitoja. Digitaalinen maailma myös muuttuu jatkuvasti. Siksi digiosaamista täytyy ylläpitää ja täydentää.

– Digitaidot eivät ole staattinen kokonaisuus, vaan uusia asioita tulee jatkuvasti ja niitä täytyy opetella. Tärkeintä onkin rohkeus käyttää ja kokeilla uusia laitteita ja palveluja. Tarvitsemme digirohkeutta aina, kun kohtaamme uuden tai päivittyneen digipalvelun. Jatkossa digitalisoituvassa arjessa mukana pysyminen mitataankin ihmisen kyvyillä oppia uusia taitoja ja uskaltaa rohkeasti kokeilla uusia digilaitteita ja -palveluja, sanoo Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Yhteiskunta vaatii digiosaamista

Digitaitoraportin mukaan suomalaiset kokevat, että jokaisen odotetaan osaavan hoitaa omat asiansa digitaalisesti.

– Yhteiskunta digitalisoituu kovaa vauhtia ja vaikka tarvittaessa esimerkiksi viranomaisasioinnin voi hoitaa myös kasvokkain asioimalla, erityisesti aikuiset ja ikäihmiset kokevat, että digitaalinen tapa toimia on jo normi, erityisasiantuntija Henriikka Eloluoto Digi- ja väestötietovirastosta toteaa.

Kokemus omasta osaamista ei kuitenkaan ole ainoastaan ikäsidonnainen asia. Kouluterveyskysely osoitti, että lähes joka kymmenennellä nuorella on vaikeuksia opiskeluissa käytettävien laitteiden kanssa. Toisaalta taas on paljon ikäihmisiä, jotka ottavat mielellään käyttöön uutta teknologiaa.

Raportin mukaan todellisuudessa monella ei ole riittävästi mahdollisuuksia opetella uutta: taitojen kerryttämiseen ei anneta aikaa eikä harjoittelun aikana tapahtuvia virheitä sallita. Usein myös ympäristön asenneilmapiiri voi estää uuden oppimisen.

– Kokemus oman osaamisen riittävyydestä ja laajemminkin digirohkeus, on ihmisen, laitteiden ja ympäristön summa. Pienikin pettymys tai epäonnistuminen voi johtaa siihen, ettei ihmisellä enää ole kiinnostusta kehittää omaa osaamistaan, summaa Eloluoto.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)