Talousahdinko on iskenyt jo eurooppalaiseen koulutukseenkin. Euroopan komission tuoreen raportin mukaan jopa 16 maata on vähentänyt investointejaan koulutukseensa vuosien 2008 ja 2011 välillä. Kuusi maata on jatkanut rahojen vähentämistä vielä vuonna 2012. Ilmiö on hälyttävä, koska ainoastaan osaamisella, tiedolla ja uuden luomisella syntyy työpaikkoja ja talouskasvua, joilla voidaan turvata Euroopan tulevaisuus menestyvänä alueena. Investointi koulutukseen on investointi tulevaisuuteen!
Eduskunta kävi juhannuksen alla keskustelun valtioneuvoston EU-selonteosta. Silmiin pistävää oli, että koulutus uupui dokumentista täysin. Suomen tulisi korostaa laadukasta ja työelämätarpeista lähtevää koulutusta sekä sen merkitystä myös eurooppalaisella tasolla. Nyt sitä ei selonteossa, joka määrittelee EU-politiikkamme peruslinjan ja esittelee keskeisimmät kehittämiskohteet unionin toiminnassa, juuri näy.
Suomi tunnetaan korkeatasoisesta ja tuloksellisesta koulutusjärjestelmästä, ja monilla tieteen ja teknologian aloilla Suomi on kansainvälistä kärkeä. Tätä osaamista ei kuitenkaan ole kyetty viemään Suomen ulkopuolelle, ja kasvattamaan koulutuksesta Suomen brändiä edelleen rakentavaksi ja vientiä edistäväksi alaksi. Lisäksi tälle osaamiselle olisi juuri julkaistun komission raportin mukaan tarvetta.
Raportti on mielenkiintoista luettavaa. Suomi saa pääsääntöisesti puhtaat paperit koulutukseen panostamisessa; Suomi käyttää bkt:stä koulutukseen hieman eurooppalaista keskiarvoa suuremman prosentuaalisen rahamäärän. Tämän taakse ei kuitenkaan saa verhoutua, vaan Suomen on osaamisellaan otettava suurempaa eurooppalaista roolia raportissa esitettyjen haasteiden taklaamisessa. Nyt kun olemme koulutusvientiin vihdoinkin vähitellen heräämässä, vaikuttaa tarvetta ja avoimia ovia olevan paljon tarjolla.
Komission raportissa korostetaan Euroopan muun muassa laahaavan jäljessä tietotekniikan hyödyntämisessä opetuskäytössä. Vain murto-osa eurooppalaisista oppilaista ja opiskelijoista saa opetusta teknologisesti itsevarmoilta ja kannustavilta opettajilta. Myös massiivisten verkkokurssien ja avointen opetusmateriaalien käytössä ollaan jälkijunassa. Vaikka tietotekniikan hyödyntäminen ei meillä itsellämmekään ole jokaisessa koulussa ihan kärkitasoa, olisi tässä kuitenkin tilaisuus tuoda suomalainen tietotekninen osaaminen, suomessa kehitetyt oppimisympäristöt ja –konseptit eurooppalaistenkin opiskelijoiden käyttöön sekä olla veturin roolissa luomassa uusia tietoteknisiä ratkaisuja opiskeluun.
Raportin toinen suomalaisittain kiinnostava huomio on opettajakuntaa uhkaava eläköityminen. Opettajat ovat iäkkäitä, ja vain harvat alle 30-vuotiaita. Lähivuosina tulee olemaan huutava pula pätevistä opettajista. Suomi on tunnettu laadukkaasta opettajankoulutuksesta, jota kautta myös suomalaisten oppilaiden osaamistaso on saatu yhdeksi maailman kovimmista. Eurooppalaiset tarvitsevat nyt houkuttelevaa, mielenkiintoista ja korkeatasoista opettajankoulutusta. Opetusta saadaan kehitettyä vain panostamalla opettajiin. Suomessa se osataan.
Taklatakseen työttömyyden Eurooppa tarvitsee talouskasvua. Myös nuorten usko Eurooppaan on säilytettävä, koska nuorissa on EU:n tulevaisuus.
Tällä hetkellä nuorisotyöttömyysluvut kertovat karua kieltä. Jopa 6 miljoonaa nuorta on työttömänä. Nuorten on koettava eurooppalaiset arvot omina, ja eurooppalaisen identiteetin on tunnuttava säilyttämisen arvoiselta. Mikäli EU:n panostukset keskittyvät ainoastaan maatalouteen ja alueelliseen kehitykseen, samalla kun nuorisotyöttömyys ja nuorten aikuisten köyhyys lisääntyy, ei ole ihme jos eurooppalaisuus alkaa vaikuttaa kaukaiselta ajatukselta.
Talouskasvua ja uutta työtä syntyy investoinneista, innovaatioista ja vahvasta tietotaitotasosta. Vahvan ja laadukkaan koulutuksen roolia ei voi tässä turhaan korostaa. Ihmettelen vahvasti, ettei Suomen EU-selonteossa kiinnitetty asiaan lainkaan huomiota.
Kirjoittaja Leena Harkimo on kokoomuksen kansanedustaja.