Turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen ei usko, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheet sotilasmenojen lisäyksistä käynnistävät laajan asevarustelukilvan.
– Puheista on vielä pitkä matka tekoihin, joten ei voida vielä tietää. Koko maailman sotilasmenot nousivat noin 50 prosenttia edellisen vuosikymmenen aikana, mutta ovat sen jälkeen vakiintuneet nykyiselle noin 1 500 miljardin dollarin tasolle. En usko, että laajaa asevarustelukilpaa käynnistetään, Pyykönen sanoo Verkkouutisille.
Donald Trump haluaa lisätä yhdysvaltalaismedioiden mukaan selvästi sotilasmenoja. Valkoisen talon luonnosteleman budjettiehdotuksen mukaan puolustusmenoja olisi tarkoitus korottaa 54 miljardilla dollarilla eli noin 51 miljardilla eurolla vuonna 2018. Näin ollen puolustusbudjetti kasvaisi lähes kymmenellä prosentilla.
– Sen sijaan etenkin kehittyvät maat panostavat jatkossakin runsaasti bruttokansantuotteestaan aseisiin, myös Venäjä. Kehittyneissä maissa keskimääräinen osuus liikkuu 1-2 prosentin välillä. Maanosista Itä-Eurooppa ja Aasia ovat lisänneet parina viime vuonna puolustusbudjettejaan turvallisuustilanteen vaatimusten mukaisesti, Pyykönen toteaa.
Trump ei kuitenkaan tarkentanut, miten lisäresurssit tullaan käyttämään, vaan sanoi antavansa Yhdysvaltain puolustushallinnolle asian suhteen vapaat kädet. Kongressin on kuitenkin hyväksyttävä budjetti.
Pyykösen mukaan tässä vaiheessa on vaikea arvioida, mihin mahdolliset lisäresurssit voitaisiin kohdentaa.
– Tässä vaiheessa on vaikea arvioida uusia kohteita, sillä rahoitus on kokonaan auki eikä puolustusteollisuuden kapasiteettia ole viljalti käyttämättömänä uusille hankinnoille. Aikaa menee ennen tulosten näkymistä.
Hän korostaa, että Yhdysvallat on ainoa maa, jonka asevoimat toimii kaikkialla maapallolla.
– Näin ollen sen kehittämät asejärjestelmät ovat monilta ominaisuuksiltaan erilaisia verrattuna rajatun alueen puolustamiseen tarkoitettuihin asejärjestelmiin.
Pyykönen katsoo, että Yhdysvaltojen sisäisiin ongelmiin, kuten infrastruktuurin parantamiseen, ei löydy lääkettä puolustusbudjetista.
– Se, paljonko ja mihin uusi hallinto lisäyksiä tarvitsee, on epäselvää. Yhdysvallat on vähentänyt edellisen hallinnon aikana puolustusmenojaan merkittävästi, ainakin rahamäärällä mitattuna, mikä on suunnilleen nyt ilmoitetun korotuksen suuruinen.
– Bkt-osuuskin on laskenut 3,8 prosentista 3,3 prosenttiin 2006–2015, Pyykönen sanoo viitaten tukholmalaisen rauhantutkimuslaitoksen SIPRIn vuosikirjaan (SIPRI Yearbook 2015).
USA suuntaa panostustaan Aasiaan
Yhdysvallat on kritisoinut Naton jäsenmaita, joiden puolustusmenot ovat jääneet alle sotilasliiton suosituksen. Trump sanoi kampanjansa aikana, että hän ottaisi etäisyyttä eurooppalaisten Nato-liittolaisten puolustamiseen, elleivät maat hoida taloudellisia velvoitteitaan sotilasliiton yhteisissä puolustusmenoissa.
Pyykönen ei usko, että Yhdysvaltain sotilasmenojen mahdollinen kasvaminen liittyy eurooppalaisten Nato-liittolaisten tapaan hoitaa taloudellisia velvoitteitaan.
– Yhdysvallat on vaatinut reilumpaa ”taakanjakoa” koko Naton olemassaolon ajan, mutta viesti on kuultu paremmin Euroopassa. Eurooppalaiset Nato-maat lisäävät puolustusmäärärahoja, joten Yhdysvallat voisi loogisesti niitä vastaavasti vähentää. En kuitenkaan näe tällaista kytkentää, vaan Yhdysvallat suuntaa panostustaan toisaalle, lähinnä Aasiaan Kiinan toimintaa rajoittaakseen.
Pyykösen mielestä puheissa puolustusbudjetin kasvattamisesta ei sinällään ole mitään historiallista.
– Kun tiedetään, mihin lisärahoitus mahdollisesti käytetään, niin voidaan arvioida asiaa sitten.
Yhdysvaltojen puolustusbudjetti heilahtelee useilla kymmenillä miljardeilla vuodesta toiseen muun muassa operaatioihin liittyvien menojen vuoksi.
– Nyt ei ole suuria operaatioita, joten olisiko aika täydentää varastoja esimerkiksi kauaskantoisten täsmäaseiden osalta, Pyykönen tuumaa.