Tutkimus kartoitti suomalaispoliitikkojen näkemyksiä eurovaalien teemoista. Kaikkiaan 1362 vastaajaa ovat eurovaaliehdokkaita, kansanedustajia, politiikan taustavaikuttajia, kunnanvaltuutettuja ja puoluepiirien luottamushenkilöitä.
Tutkimuksen toteutti Aula Research maalis-huhtikuussa Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n toimeksiannosta.
Vaikuttajilta kysyttiin, kuinka tärkeäksi he kokevat tiettyjen teemojen edistämisen EU:ssa. Vaihtoehtoja annettiin viisi. Ne koskivat tuloeroja, syrjäytymistä, veronkiertoa, investoimista julkisiin palveluihin sekä työllisyyttä.
Kärkeen nousi veronkierron, harmaan talouden ja korruption estäminen. Sitä piti erittäin tärkeänä 82 prosenttia ja melko tärkeänä 16 prosenttia. Liki saman kannatuksen sai työllisyyden edistäminen. Sen luokitteli erittäin tärkeäksi 80 prosenttia ja melko tärkeäksi 18 prosenttia. Kun lasketaan yhteen vaihtoehdot erittäin tärkeää ja melko tärkeää, kumpikin sai 98 prosentin kannatuksen.
Syrjäytymisen ehkäisemistä piti erittäin tärkeänä 74 prosenttia ja melko tärkeänä 23 prosenttia vastanneista, yhteensä niin ikään korkea luku 97 prosenttia.
Myös tuloerojen kaventamista ja investointeja julkisiin palveluihin piti tärkeänä yli puolet vastanneista. Tuloerojen kaventamisen valitsi erittäin tärkeäksi 47 prosenttia ja melko tärkeäksi 35 prosenttia, yhteensä 82 prosenttia. Investoiminen julkisiin palveluihin sai vastaavasti 36 prosenttia ja 46 prosenttia eli yhteensä 82 prosenttia.
Tutkimuksen perusteella suomalainen konsensus on voimissaan kolmen kärkiteeman osalta. Vastauksista ei löydy merkittäviä eroja eri ryhmien välillä. Puoluekannasta, poliittisesta asemasta ja kotiseudusta riippumatta veronkierron estäminen, työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeää lähes jokaisen vaikuttajan mielestä.
Keskustassa ja kokoomuksessa aluevaikuttajat ajattelevat toisin
Sen sijaan tuloerojen vähentäminen ja investoiminen julkisiin palveluihin jakoivat vastaajia puoluekannan mukaan. Tässä keskusta ja kokoomus erottuivat muista.
Tuloerojen kaventaminen oli valtakunnan tason poliitikkojen ryhmässä erittäin tai melko tärkeää vasemmistoliittolaisille (100 %), vihreille (100 %), sosialidemokraateille (96 %), kristillisdemokraateille (83 %), perussuomalaisille (76 %) ja RKP:läisille (67 %).
Keskustan vastaava luku oli 44 prosenttia ja kokoomuksen 33 prosenttia. Keskustalaisista puolet valitsi vaihtoehdon ei kovin tärkeää. Kokoomuslaisista vastaajista joka neljäs ei pitänyt tuloerojen kaventamista lainkaan tärkeänä.
Aluevaikuttajien vastaukset poikkesivat keskustan ja kokoomuksen kohdalla valtakunnallisista poliitikoista. Alueiden keskustalaisista peräti 83 prosenttia piti tuloerojen kaventamista erittäin tai melko tärkeänä. Kokoomuslaisista ajatteli näin alueilla 44 prosenttia, ja 13 prosenttia valitsi vaihtoehdon ei lainkaan tärkeää.
Julkisiin palveluihin investoiminen oli valtakunnan tason ryhmässä erittäin tai melko tärkeää vasemmistoliittolaisille (100 %), sosialidemokraateille (96 %), vihreille (75 %) ja perussuomalaisille (72 %). Vasemmistoliittolaisista, sosialidemokraateista ja vihreistä vähintään puolet piti investoimista erittäin tärkeänä, perussuomalaisista 29 prosenttia.
Keskustalaisista yli puolet (56 %) katsoi investoimisen melko tärkeäksi, erittäin tärkeäksi investoinnit koki 6 prosenttia. Kokoomus jakautui kahtia. Puolet piti investointeja julkisiin palveluihin melko tärkeänä, puolet ei kovin tärkeänä.
Aluetason poliitikkojen vastaukset olivat samansuuntaisia, joskin keskustan ja kokoomuksen vastaajat poikkesivat hieman valtakunnan tason puoluetovereistaan.