Viime vuoden tietojen mukaan Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin vuodessa. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.
Yhteensä laskettuna suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain 500 miljoonan euron arvosta.
Kauppojen ruokahävikki on noin 12–14 kiloa suomalaista kohti.
Päivittäistavarakaupoissa hävikin pienentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovatkin tuottaneet tulosta, sillä kauppojen ruokahävikki on noin puolet vähemmän kuin kotitalouksissa, joissa suurin osa ruokahävikistä syntyy.
Kaupan hävikki on suurinta tuoretuotteissa. Kuluttaja voi vähentää hävikkiä muun muassa valitsemalla ostoskoriinsa kypsiä hedelmiä ja vihanneksia puolikypsien sijaan. Kotona tuotteiden käyttöikää pidentää oikea säilytys.
Parasta ennen -päiväyksellä merkittyjä tuotteita ei puolestaan kannata heittää automaattisesti pois päiväyksen ylityttyä, vaan aistinvaraisesti arvioida käyttökelpoisuus. Usein tuotteet ovat täysin kunnossa päiväyksen ylittymisen jälkeenkin.
Parhaillaan on menossa yhteispohjoismainen hanke, joka selvittää, voitaisiinko nykyistä useammassa tuotteessa turvallisesti käyttää parasta ennen -merkintää viimeinen käyttöpäivä -merkinnän sijaan. Toteutuessaan uudistus pidentäisi tuotteiden käyttöikää ja auttaisi vähentämään hävikkiä.
Kauppa lahjoittaa, mutta luvat kestävät
Kauppa sanoo myös suhtautuneensa ruoan lahjoittamiseen myönteisesti. Eviran vuonna 2013 uusima ruoka-apuohje on helpottanut ruoka-avun antamista.
– Eviran uusi ohje selkeytti osapuolten vastuita ketjussa ja se on lisännyt kauppojen antamaa ruoka-apua. Tyypillisesti lahjoitukset tehdään hyväntekeväisyysjärjestöjen tai seurakuntien kautta. Eniten lahjoitetaan hedelmiä ja leipätuotteita, Päivittäistavarakauppa ry:n asiantuntija Merja Söderström kertoo.
Viranomaisten ohjeita päivittämällä voitaisiin nykyistä helpommin luovuttaa hyväntekeväisyyteen esimerkiksi tuotteita, joiden pakkauksissa on merkintävirhe.
– Tällaista tuotetta ei voi lain mukaan myydä kaupassa, vaikka itse tuote olisi virheetön. Nämä tuotteet voidaan silti luovuttaa turvallisesti hyväntekeväisyyteen ja kertoa tuotevirheestä käyttäjille erikseen. Nykyään tämä edellyttää kuitenkin valvontaviranomaisen lupaa, mikä viivästyttää tuotteen luovuttamista. Siksi lupamenettelyä kannattaisi keventää, Söderström toteaa.