Suojelupoliisin arvion mukaan vieraiden valtioiden tiedustelutoiminta on jatkunut viime vuosina aktiivisena.
– Muut valtiot toimivat Suomen maaperällä ja kohdistavat maahan koko ajan myös kybervakoilua. Tekniikka kehittyy ja laittoman tiedustelun torjunta tulee valitettavasti yhä vaikeammaksi, Supon päällikkö Antti Pelttari totesi maanantaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
– Hybridivaikuttaminen Suomea kohtaan on aktiivista, ja valtiollisten toimijoiden valmius käyttää voimakkaitakin keinoja säilyy korkeana. Muun muassa energiapoliittiseen päätöksentekoon on pyritty vaikuttamaan, mistä kerrottiin jo pari vuotta sitten.
Apulaispäällikkö Seppo Ruotsalaisen mukaan tiedustelu kohdistuu mihin tahansa salassa pidettävään tietoon, jota vieras valtio voi hyödyntää poliittisen päätöksentekonsa tukena tai edistääkseen kansallisia intressejään. Digitalisaation myötä henkilötiedustelu on yhä helpompaa kybervakoilun kautta.
– Kyberulottuvuudesta huolimatta perinteinen henkilötiedustelu voi silti erittäin hyvin ja paksusti, Ruotsalainen sanoi.
Yrityksiin kohdistuva vakoilu on muuttunut viime vuosien aikana, sillä aiemmin toiminta suunnattiin korkean teknologian yhtiöiden alihankintaketjuihin. Konsernitason tietoturva on kehittynyt, joten tiedustelu on siirtynyt muihin kohteisiin.
– Tässä on tapahtunut keskeinen muutos, eli pyritään yritysten tai valtioiden kylkeen sellaisiin kohteisiin, jotka tarjoavat palveluita varsinaiselle kohteelle.
Osa maista ei välitä kiinnijäämisestä
Seppo Ruotsalaisen mukaan maat voidaan jakaa kybervakoilun osalta karkeasti eri leireihin: toiset toimivat hienovaraisemmin ja yrittävät saada palveluketjun kautta pitkäjänteistä hyötyä. Aggressiivisemmat maat ”laittavat kaikki työkalut kehiin” eivätkä välitä mahdollisesta kiinnijäämisestä; tärkeintä on saada tieto irti tietyllä aikajänteellä.
– Tämän lisäksi ovat tapaukset, joissa palvelutuottajien järjestelmiin hakkeroidutaan Suomessa, mutta niitä käytetään kolmansiin maihin suuntautuvassa tiedonhankinnassa.
Suojelupoliisi kertoi pitävänsä terrorismin uhkan kohonneella eli neliportaisen asteikon tasolla kaksi. Erikoistutkija Saana Nilssonin mukaan kohdehenkilöiden määrä on kasvanut 370 henkilöön eli 25 prosenttia neljässä vuodessa.
– Määrällisen kasvun ohella olemme erityisen huolissamme laadullisesta muutoksesta. Henkilöiden yhteydet kansainväliseen terrorismiin ovat kasvaneet, minkä lisäksi moni on osallistunut aseelliseen konfliktiin tai saanut terroristista koulutusta.
Suomesta lähti noin 80 henkeä taistelemaan ISIS:n riveihin Syyriaan ja Irakiin. Vierastaistelijoista noin 20 on kuollut ja 20 palannut.
– Viime aikoina taistelijoita ei ole juurikaan tullut takaisin. Alueelle lähti Euroopasta yhteensä noin 5000 henkeä, joista puolet on edelleen konfliktialueella, Nilsson sanoi.