Lapsen asema huoltoriidoissa vaihtelee sen mukaan, missä päin Suomea hän sattuu asumaan.
– Lapsen ääni ei välttämättä kuulu, kun päätöksiä tehdään, sanoo Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden laamanni eli käräjäoikeuden päällikkö Tuija Turpeinen Sunnuntaisuomalaiselle.
Laamanni toivoo, että lapsen kuulemiseen huoltoriidoissa saataisiin selkeä valtakunnallinen toimintatapa. Lasta koskevissa rikosasioissa sellainen jo on.
Tällä hetkellä tuomioistuimissa saadaan hyvin vaihtelevasti selkoa lapsen mielipiteestä, jos huoltoriita on edennyt sellaiseksi, että vanhemmat puhuvat eri tavoin lapsen asumistoiveista. Äiti sanoo, että lapsi haluaa asua hänen kanssaan ja isää sanoo, että hänen luonaan.
Nyt tilannetta ratkotaan usein niin, että lapsen tilanteesta pyydetään olosuhdeselvitys kunnan sosiaalilautakunnalta.
– Selvitysten taso vaihtelee hyvin paljon. Niitä saatetaan tehdä parin pikaisen haastattelun perusteella. Lapsen asuinpaikka voi siis määritellä sen, miten selvitys on tehty, Turpeinen sanoo.
Jos vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, sosiaalilautakuntien pitäisi tehdä kuntien välistä yhteistyötä. Laamannin mielestä hyvin vaikeissa huoltoriidoissa lapsella pitäisi olla oikeudenkäynnissä oma edunvalvoja.
Asia on esillä myös oikeusministeriön työryhmässä, joka pohtii lastenhuoltolain uudistamista. Työryhmässä pohditaan myös pitäisikö lakia muuttaa niin, että lapsella voisi olla kaksi osoitetta. Tällainen on mahdollista esimerkiksi Ruotsissa.
– Kahden osoitteen käytäntö voisi tuoda helpotusta vuoroviikkoasumisesta sopimiseen, mutta toisaalta esimerkiksi lapsen koulusta pitää joka tapauksessa päättää. Kunnille voisi tulla lisää kuluja, jos koulukyytejä täytyisi korvata kahdesta eri osoitteesta, Turpeinen arvioi.