Näin joulun alla suklaan väitetään kohentavan terveyttä. Ovathan kauppojen hyllyt taas tulvahtaneet täyteen toinen toistaan houkuttelevampia suklaaherkkuja, jotka iltojen pimetessä ja viimaisen räntäsateen voimistuessa laulavat seireenilaulujaan kiireen, vilun ja stressin raskauttamille kaupassakulkijoille. Mitä useammin ostoskärryihin livahtaa suklaalevy salaatin sijaan, sitä kiihkeämmin haluamme uskoa, että suklaan syönti on terveellistä. Onhan se, onhan?!
Ikävä kertoa, ettei se ole. Suklaan terveysvaikutuksia, joiden syyksi on tarjottu milloin polyfenoleja, milloin serotoniinia tuottavaa tryptofaania, ei ole voitu todentaa tieteellisesti pätevissä tutkimuksissa. Toki aina silloin tällöin uutiskynnyksen ylittää yksittäinen tutkimus, jossa tällaisia luvataan, mutta kokonaisuudessaan tutkimusaineisto ei suklaan terveysvaikutuksia tue. Terveysruoaksi suklaassa on aivan liikaa rasvaa ja sokeria.
Mutta mielialaan suklaa voi kuin voikin vaikuttaa. Löysin nimittäin kiinnostavan tunnesyömiseen liittyvän tutkimuksen, jossa kiistattomasti osoitettiin suklaan vähentävän negatiivisia tunteita, siis vaikuttavan mielialaan positiivisesti. Kymmenisen vuotta sitten Appetite-tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa raportoitiin tutkimuksesta, jossa koehenkilöt altistettiin surullisille elokuville. Leffan jälkeen he saivat palasen suklaata, jonka jälkeen heidän mielialansa arvioitiin kyselytutkimuksella.
Tutkijat tarjoilivat puolelle osallistujista heidän lempisuklaataan, jonka merkin tutkimukseen osallistujat olivat etukäteen paljastaneet tutkijoille. Toinen puoli osallistujista sen sijaan sai nautittavakseen suklaata, josta he nimenomaan olivat sanoneet, etteivät pitäneet juuri siitä suklaasta.
Ja tapahtui se, minkä jokainen suklaan ystävän tietää intuitiivisesti: ne osallistujat, jotka saivat nauttia lempisuklaata surullisen leffan jälkeen, olivat selvästi vähemmän surullisia kuin ne, jotka joutuivat mutustamaan epämieluisaa suklaabiittiä.
Lue Anu Hopian koko juttu Verkkouutiset Plus-palvelusta. Kirjautuminen on ilmainen.