Jäänmurtajalakkoon liittynyt tukilakkouhka oli suhteeton valtionyhtiö Arctia Shippingin jäänmurtajien alkuperäiseen noin 200 ihmistä koskevaan työehtosopimusriitaan nähden, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
– 200 ihmisen työtaisteluasia kasvoi tukilakon uhalla siten, että sillä uhattiin kolmannesta Suomen viennistä ja tuonnista. Se kertoo siitä, että nämä suhteettomat tukilakot ovat yksi suuri ongelma, joka pitää korjata, Häkämies sanoo Verkkouutisille.
Jäänmurtajalakossa syntyi sopu keskiviikkoiltana valtakunnansovittelija Minna Helteen johdolla. Sen seurauksena lakko päättyy ja Suomen Merimies-Unionin ja Suomen Konepäällystöliiton kiirastorstaiksi kaavaillut tukitoimet peruuntuivat. Tukilakko uhkasi pysäyttää Suomen lipun alla kulkevat rahti- ja matkustaja-alukset.
– Minun johtopäätökseni tästä episodista on se, että suomalaista työrauhasovittelujärjestelmää pitää parantaa. Järjestelmä antaa edelleen tällaisille pienille avainryhmille kohtuuttomia asemia.
Häkämiehen mukaan Suomessa pitää ottaa käyttöön Ruotsin mallin mukainen työrauhasovittelujärjestelmä, joka perustuu ennalta ehkäisevään ennakkoilmoitusmenettelyyn.
– Tukilakkojen osalta pitää saada järjestelmä, jossa jollain tavalla pystytään arvioimaan tukilakon suhteellisuus, jotta se on oikeassa mittasuhteessa siihen alkuperäiseen kysymykseen.
– Kukaan ei varmaan väitä, että tämä episodi jäänmurtajien osalta ja siihen liittynyt tukilakolla uhkaaminen oli oikeassa suhteessa siihen peruskiistaan.
Häkämies pitää jäänmurtajakiistaa valitettavana esimerkkinä, jossa käytetään järeää tukilakon uhkaa vauhdittamaan neuvotteluja.
Jyri Häkämiehen mukaan edellisen kerran tämänlaista uhkaa käytettiin muutama vuosi sitten Finnairin catering-palveluiden yhteydessä.
– Vaikka tämä (jäänmurtajalakon) tukilakon uhka ei toteutunut, se aiheutti yrityksille lisäkustannuksia. Yritykset joutuivat reitittämään ketjujaan pelkän uhan vuoksi uudelleen. Samalla maine luotettavana toimittajamaana kärsii aina kolauksen. Se on erityisen paha isku vientiyrityksille.
Häkämies korostaa, että suomalainen työrauhasovittelujärjestelmä mahdollistaa tällaisen toiminnan.
– Usein kyse on kuljetusketjussa olevasta liitosta; milloin ilmailusta, milloin rautateistä, milloin merenkulusta, milloin satamista. Nämä ovat suhteellisen pieniä liittoja, jotka voivat vaikeuttaa vientiä joko omilla lakoillaan tai tukilakkouhan kautta.
Jäänmurtajalakossa ja siihen liittyneessä tukilakossa ei ollut kysymys laittomista työtaisteluista. Häkämies kuitenkin muistuttaa, että Ruotsin mallin avulla voitaisiin tavoitella myös laittomien lakkojen ennaltaehkäisyä.
– Ruotsissa ei ollut viime vuonna laittomia työtaisteluja ollenkaan, kun Suomessa niitä oli 105. Tämä kertonee, että meidän järjestelmissämme on eroa.