Ministeriö on ohjannut työn Suomen riistakeskuksen tehtäväksi. Keskus aloittaa susikannan hoitosuunnitelman päivitystyön tekemällä kaksi kyselytutkimusta. Niissä kysytään susialueilla asuvilta kansalaisilta ja sidosryhmiltä, miten juuri heidän alueellaan olisi susien suhteen hyvä toimia.
Ministeriön mukaan uudesta hoitosuunnitelmasta halutaan tehdä selkeä ja konkreettinen toimintamalli, johon paikalliset ihmiset ovat valmiita sitoutumaan ja joka samalla turvaisi elinvoimaisen susikannan.
Suomen riistakeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhteistyönä tehtävistä kyselyistä ensimmäinen toteutetaan helmikuun aikana. Kysely osoitetaan henkilöille, jotka edustavat susireviireillä asuvien sidosryhmiä kuten kuntia, kyläyhdistyksiä, luonnonsuojelijoita, riistanhoitoyhdistyksiä ja metsästysseuroja.
Maaliskuussa toteutettavalla kansalaiskyselyllä kysytään suhtautumista suteen ja selvitetään, mitä vastaajat olisivat halukkaita tekemään susikysymyksissä.
– Tarkoituksena on luoda lajin ekologisen kestävyyden tueksi mahdollisimman konkreettinen työkalupakki, joka sisältää pelisääntöjä susikannan hoitoon. Esimerkiksi miten toimitaan, kun susipari asettuu alueelle, kertoo sudenhoitosuunnitelman päivitystyön projektipäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta.
Keväällä susiasian ympärille kokoontuu asiantuntijaryhmiä, jotka selvittävät muun muassa lainsäädännöllisiä reunaehtoja sekä poronhoitoalueen erityiskysymyksiä.