Suden metsästyksestä esitetään viisivuotista kokeilua

Suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tehdään viisivuotinen kokeilu, jos susikanta on suotuisalla suojelutasolla.

Maa- ja metsätalousministeriö arvioi mahdollisuudet sallia metsästys sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskus on julkaissut suden suotuisan suojelutason viitearvojen väliraportin.

Työryhmäraportissa kuvataan edellytykset suden kannanhoidollisen metsästyksen avaamiselle, työryhmien esitys perusteeksi metsästykselle sekä siihen liittyviksi toimenpiteiksi. Pohjana on erityisesti EU-tuomioistuimen suden kannanhoidollista metsästystä koskeva ennakkoratkaisu vuodelta 2019.

Raportissa todetaan, että susien rajoitetun metsästyksen tavoitteena on säädellä susikannan kasvua ja pyrkiä siten vähentämään susikantaan liittyviä sosioekonomisia konflikteja sekä edistämään suden hyväksyttävyyttä niin, että susikannan suotuisa suojelutaso voidaan turvata.

– Metsästys on tärkeä osa suurpetojen kannanhoitoa ja tavoite on, että se saadaan käyttöön myös sudelle. Ryhmissä on tehty huolellista työtä ja raportti tarjoaa hyvän pohjan metsästyksen toteuttamiselle. Ministeriö on valmis etenemään ripeästi toimeenpanossa, jos metsästyksen sallimisen reunaehdot täyttyvät, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo.

Kannanhoidollinen metsästys on yksi susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteistä.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mukaan suden kannanhoito on tasapainoilua.

– Haluamme turvata elinvoimaisen susikannan ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin. Kannanhoidollisen metsästyksen suunnitelma on yksi työkalu osana susikannan kestävää hoitoa.

Suotuisan suojelutason viitearvojen väliraportin julkistuksen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö arvioi syksyllä, onko suden kannanhoidollista metsästystä mahdollista aloittaa Suomessa. Jos susikanta on suotuisalla suojelutasolla, metsästys avataan viisivuotisena kokeiluna.

– Viisivuotinen kokeilu antaa mahdollisuuden reagoida susikannassa tapahtuviin muutoksiin. Kannanhoidon tavoitteiden mukainen pyyntimäärien säätely on toiminut hyvin myös karhun ja ilveksen kohdalla, toteaa hankkeen valmisteluryhmän puheenjohtaja ja erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Mainos