Alexander Stubbin hallituksen ohjelma perustuu pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tekemiin rakennepoliittisiin päätöksiin sekä julkisen talouden sopeuttamista koskeviin linjauksiin.
Hallitus aikoo ylläpitää talouspoliittista vakautta. Aiemmin sovittuja kehyssääntöjä noudatetaan ja velkaantuminen taittuu vuonna 2018.
Stubbin hallituksen toinen painopiste on luoda uutta kasvua sekä työpaikkoja. Hallitus sitoutuu välttämään elinkeinoelämälle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä.
Hallitusneuvottelussa päätettiin myös kattavista uusista lisäpanostuksista kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi.
Hallitus sitoutuu esimerkiksi edistämään merkittäviä liikennehankkeita, kuten Pisara-rataa, länsimetroa sekä Tampereen kaupunkiraitiotietä.
Asuntomarkkinoille tehdään useita rakentamista vilkastavia toimia sekä selvitetään valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin rakennuttajayhtiön perustamisen tarve.
Hallitus ei ota käyttöön windfall-veroa. Myös yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan työpaikkojen lisäämiseksi vuoden 2015 alusta.
Lisäksi kotimaisen kysynnän ja ostovoiman sekä työllisyyden parantamiseksi eläkkeiden ja ansiotulojen verotukseen tehdään täysimääräiset ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset kolmeen alimpaan tuloluokkaan vuonna 2015 ja jäädytys siirretään vuoteen 2016.
Lapsiperheiden asemaa tuetaan verovähennysjärjestelmää kehittämällä.
Hallitus parantaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta työnteon kannattavuuden parantamiseksi sekä työllisyysasteen nostamiseksi. Niin ikään hallitus aikoo jatkaa työtä vaikeasti työllistyvien työttömyyden lieventämiseksi.
Rakenteelliset uudistukset tarpeen
Hallituksen mukaan sen painopisteitä ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen.
Hallitus saattaa loppuun Kataisen hallituksen ohjelmassa ja myöhemmin kuluvalla vaalikaudella asetetut tavoitteet ja tehdyt päätökset.
– Päätöksenteon jatkuvuutta ja ennustettavuutta vaalimalla vahvistetaan suomalaisten kotitalouksien ja yritysten luottamusta, hallitus toteaa.
Hallituksen mukaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen edellyttää rakenteellisia uudistuksia, kasvun ja työllisyyden edellytysten vahvistamista sekä valtiontalouden sopeuttamista.
Julkinen talous kestäväksi ja velkasuhde laskuun
Hallitus tekee päätökset Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen kattamiseksi pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää rakennepoliittisen ohjelman tehokasta ja viivytyksetöntä toimeenpanoa.
Hallituksen tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntäminen laskuun sekä Suomen luottoluokituksen säilyminen nykyisellä tasollaan.
– Arvioiden mukaan julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2015-2018 sisältyvät sopeutustoimet sekä tämän hallitusohjelman toimet yhdessä riittävät kääntämään valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen laskuun kehyskauden aikana.
Hallitus rakentaa vuotta 2015 koskevan valtion talousarvioesityksen julkisen talouden
suunnitelmassa hyväksytyn menokehyksen mukaisena. Kataisen hallituksen ohjelmassa asetettuja kehyssääntöjä aiotaan noudattaa ja hallituksen linjauksia toteutetaan vaalikauden aikana kehyspäätöksen mukaisesti.
– Menosäännöllä varmistetaan valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka.
Osakkeista mahdollisesti saatavista myyntituloista yli 400 miljoonaa euroa vuodessa ylittävästä osasta voidaan kehyssääntöjen mukaan käyttää kehyksen estämättä enintään 150 miljoonaa euroa kertaluonteisiin, kestävää kasvua tukeviin infra- ja osaamisinvestointeihin.
Menokehysneuvotteluissa sovittuun 1,9 miljardin euron omaisuuden myyntiin ja siitä saatavien tulojen kohdentumiseen ei tehdä muutoksia.
Kunnille ei uusia tehtäviä, sote-uudistus maaliin
Kuntatalouden arvioidusta alijäämästä on sovittu katettavan vuonna 2017 puolet kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä ja puolet kuntien omilla toimilla. Hallitus antaa syysistuntokaudella eduskunnalle riittävät esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta.
Stubbin hallitus lupaa myös pidättäytyä uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se päättää samalla vastaavan suuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta.
Niin ikään hallitus sitoutuu Kataisen hallituksen yhdessä oppositiopuolueiden kanssa tekemään linjaukseen, jonka mukaisesti suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvataan toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamisen parlamentaarista selvitystyötä jatketaan.
Työuria pidennetään
Rakennepoliittisten toimien tavoitteena on pidentää työuria puoli vuotta alkupäästä ja puolitoista vuotta loppupäästä.
Hallitus sitoutuu edistämään eläkejärjestelmän uudistusta työurasopimuksen mukaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteleman ehdotuksen pohjalta.
Tämä pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta runsaan yhden prosenttiyksikön ja nostaa keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä.
Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta.
Kasvua ja yrittäjyyttä
Uusien työpaikkojen syntyminen elinkeinorakenteen murroksessa hävinneiden tilalle edellyttää elinkeinorakenteen uusiutumista ja panostuksia osaamiseen.
Hallitus etsii järjestelmällisesti uusia keinoja parantaa Suomen kilpailukykyä, vahvistaa vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, lisätä ostovoimaa ja kotimaista kysyntää, purkaa yritystoiminnan esteitä, edistää työllisyyttä ja tukea korkeatasoista opetusta. Kilpailukykyä tukeva päätöksenteko on suunnitelmallista, ennakoitavaa ja pitkäjänteistä.
Kotimaisen kysynnän, ostovoiman, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi
ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta vuonna 2015 ja jäädytys siirretään vuoteen 2016. Muutoksen tavoitteena on varmistaa, että pieni- ja keskituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotus ei vuonna 2015 kiristy.
Lisäksi pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi valmistellaan budjettiriiheen mennessä verovähennysjärjestelmän muutokset, joiden kustannusvaikutus on vuositasolla 70 miljoonaa euroa.
Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta lukien.
Lisäksi hallitus kokoaa ensi vaalikaudelle tähtäävän yritystoiminnan ja yritysten kasvun edellytyksiä sekä eri yritysmuotojen kohtelua kartoittavan ehdotuksen. Tämän työn osana selvitetään pikaisesti kasvun ja työllisyyden kannalta vaikuttavimmat keinot yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi.
Teollisuuden uudistumisessa biotalous, cleantech sekä digitaalinen liiketoiminta ovat hallituksen painopistealat, joita edistetään erillisissä periaatepäätöksissä sovitun mukaisesti. Hallitus sitoutuu päätöksissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä.
Yritysverotus säilytetään nykyisellään. Valtion voimalaitosveroa eli windfall-veroa ei oteta käyttöön. Verotuoton menetyksen korvaamista selvitetään vaihtoehtoisella ympäristö- tai kulutusverolla.
Valtiovarainministeriö laatii syksyn aikana selvityksen maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtymisestä pienten yritysten osalta.
Lisää asuntoja, raiteita ja väyliä
Kehysriihessä sovitun kasvu- ja työllisyyspaketin lisäksi hallitus käynnistää asunto- ja infrastruktuurirakentamista koskevan toimenpideohjelman.
Peruskorjauksiin tarkoitetun käynnistysavustuksen myöntövaltuus vuodelle 2014 nostetaan 100 miljoonasta eurosta 140 miljoonaan euroon.
Pääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön käyttötarkoituksen muutosavustus edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön.
Uusi 20-vuotinen korkotukimalli toteutetaan kohdekohtaisilla rajoituksilla yleishyödyllisyyslainsäädännön ulkopuolelle. Korkotukimallin keskeisimmistä kriteereistä sovitaan erikseen siten, että laki voidaan saada voimaan vuoden 2015 alusta.
Pisara-radan rahoitusta koskeva selvitys on käynnissä. Selvityksen ja tonttitarjonnan lisäämistä koskevan sopimuksen perusteella hallitus arvioi valtion mahdollisen osallistumisen radan rakentamiseen.
Hallitusohjelman mukaan valtiolla on tonttitarjontaa koskevan sopimuksen perusteella valmius sitoutua osallistumiseen länsimetron rakentamiseen sen suunniteltuun päätepisteeseen, Kivenlahteen saakka siten, että valtion osuus hankkeen kustannuksista on enintään 240 miljoonaa euroa ja tulee maksettavaksi aikaisintaan vuodesta 2017 lähtien.
Muun kuin Helsingin seudun infrastruktuurirakentamisen osalta hallitus päättää liikennehankkeiden aikaistamisesta ja laajuudesta kehyksen puitteissa syksyn budjettiriihessä.
Valtio aikoo tukea myös Tampereen kaupunkiraitiotiehanketta osana alueen liikennejärjestelmän, maankäytön ja tonttipolitiikan kehittämistä.
Hallitus aikoo myös selvittää valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin omistaman rakennuttajayhtiön perustamisen tarpeen ja edellytykset. Uusi yhtiö toimisi rakennuttajana kunnille hankkeissa, joissa huonokuntoisia kiinteistöjä korjattaisiin tai korvattaisiin uudisrakennuksilla.
Yhtiö omistaisi rakennettavat kohteet ja vuokraisi ne pitkäaikaisella sopimuksella kunnille.
Oppivelvollisuusikä pitenee
Oppivelvollisuusiän pidentämistä koskeva uudistus toteutetaan rakennepaketissa ja kevään kehyspäätöksessä sovitun mukaisesti. Uudistus aiotaan toteuttaa siten, että sen kustannusvaikutus julkiseen talouteen ei ylitä aiemmin sovittua enimmäismäärää.
Toisen asteen ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen rahoitusta ja rakennetta uudistetaan vuoteen 2017 mennessä.
Hallitus vahvistaa sovitusti yliopistojen oman varainhankinnan mahdollisuuksia ja pyrkii varmistamaan tutkimuksen laadullisen kehittämisen mahdollisuudet myös rahoitusjärjestelmään tehtävin muutoksin. Hallitus sopii budjettiriihessä kertaluonteisesta lisäyksestä yliopistojen perusrahoitukseen vuoden 2015 jakamattoman varauksen puitteissa.
Hallitus aikoo myös käynnistää keskustelut Senaatti-kiinteistöjen osittain omistamien yliopistokiinteistöjen myymisestä yliopistoille tai muille mahdollisille ostajille vuonna 2015.
Hallitus aikoo myös toteuttaa kansallisen sähköisen tunnistamisratkaisun.
Myös kyberstrategian toimeenpanoa jatketaan. Tavoitteena on, että Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden häiriötilanteiden hallinnassa.
Niin ikään Suomea kehitetään kansainväliseksi dataliikennekeskukseksi. Suomeen houkutellaan aktiivisesti konesali-investointeja
Työelämää ja hyvinvointia parannetaan
Työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta parannetaan työnteon kannattavuuden parantamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Hallitus lupaa kiinnittää huomiota ja
arvioida lainsäädäntötyössä ja päätöksenteossa perheiden, erityisesti lapsiperheiden, asemaa.
Hallitus jatkaa määrätietoista työtä vaikeasti työllistyvien työttömyyden lievittämiseksi. Nuorisotakuun jatkotoimissa painotetaan matalan kynnyksen ja nuorten tarpeista lähteviä palveluita. Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia nuoria tuetaan tehostamalla nuorille kohdennettuja sosiaali- ja terveydenhuollon, perhetyön sekä kuntouttavia palveluja.
Rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä sovittuja toimia ns. nollasopimusten käytön rajoittamiseksi, lisätuntien turvaamiseksi osa-aikaisille työntekijöille ja alipalkkauksen ongelmakohtien ratkaisemiseksi jatketaan kolmikantaisessa valmistelussa.
Myös pienyrittäjien asemaa parannetaan.