Perussuomalaisten ja keskustan välikysymys hallituksen talouspolitiikasta tulee äänestyksiin perjantaina kello 13 alkavassa eduskunnan täysistunnossa.
Vihreiden lähdettyä pääministeri Alexander Stubbin hallituksesta ovat voimasuhteet hallituspuolueiden ja opposition välillä periaatteessa 101-98.
Valiokuntamatkojen vuoksi voimasuhteet lienevät luokkaa 97-94. Todellinen mahdollisuus hallituksen kaatumiseen äänestyksessä on siten todellinen ensi kertaa vuosikymmeniin.
Jopa puhetta johtamaan tulevalla puhemiehistön jäsenellä on merkitystä. Jos varapuhemies Pekka Ravi (kok.) johtaisi puhetta, menisi hallitukselta yksi ääni lisää. Varapuhemies Anssi Joutsenlahden (ps.) johtaessa puhetta saisi oppositio yhden äänen vähemmän.
Asiasta päätetään puhemiesneuvoston kokouksessa ennen istuntoa. Torstaina puhemies Eero Heinäluoma (sd.), joka ei äänestä, arveli johtavansa puhetta itse.
Eduskunta kävi keskiviikkona pitkän välikysymyskeskustelun. Sen kuluessa esitettiin kolme eri epäluottamuslausetta. Niistä valikoituu perjantain äänestyksissä yksi kolmanteen äänestykseen, jossa mitataan hallituksen luottamus.
Jos ei-äänet saavat tuossa äänestyksessä enemmistön eli hallitus saa epäluottamuslauseen, tulee presidentin myöntää hallitukselle ero. Se ei vielä tarkoittaisi eduskunnan hajottamista ja ennenaikaisia eduskuntavaaleja, vaan uuden hallituspohjan selvittelyn alkamista.
Jos uudesta hallituspohjasta ei puolueryhmien selvittelyissä tulisi mitään, voisi presidentti määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit ”pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan”. Vasta eduskunnan hajottamisen jälkeen vaalit järjestettäisiin 50-75 vuorokauden kuluttua, eli selvästi ensi vuoden puolella.
Jos hallitus selviää iltapäivällä täpärästä äänestyksestä, on sen vuoksi todennäköistä, ettei samaa enää ehditä yrittää uudestaan. Tällöin eduskuntavaalit käydään suunniteltuun aikaan huhtikuussa.