Puoluejohtajuutta tavoittelevat Elina Lepomäki, Petteri Orpo ja Alexander Stubb osallistuivat Tampereella toritapaamiseen ja sen jälkeen yli 200-päisen yleisön tenttiin.
Sen ensimmäisenä kysymyksenä kukin joutui vastaamaan, miksi juuri hänet pitäisi valita kokoomuksen puheenjohtajaksi.
He vastasivat vuorollaan näin:
– Kaksi vuotta kokoomuksen puheenjohtajana on äärettömän lyhyt aika. Meillä on työ kesken. Me ollaan pärjätty vaaleissa – saatiin toiseksi eniten ääniä – noustiin sillasta, tehtiin Suomen historian kokoomuslaisin hallitusohjelma, tehdään kokoomuslaista politiikkaa, talouspolitiikkaa, veropolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa. Kauppojen aukiolojen vapauttaminen, Alexander Stubb sanoi.
– Loppupelissä ei tässä voi kuulkaas siteerata mitään muuta kuin omaa vaimoaan, kun pompin ylös ja alas MM-kisojen aikana, kun katsoin Suomen pelejä ja Patrik Laineen maaleja. Vaimo totesi hyvällä suomen kielellä – hän on siis englantilainen – että ”ei se vaihtamalla parane”, Stubb jatkoi.
Ei vain pärjäämistä
Elina Lepomäki sanoi itseään investoinniksi tulevaan.
– Minun mielestäni olisin hyvä kokoomuksen puheenjohtaja sen takia, että olisin selkeä investointi tulevaan. Olen sitä mieltä että kokoomuksen pitäisi palautua uudelleen kokoomuslaiseksi. Meidän pitäisi keskittyä paitsi pelkästään pärjäämiseen – kyse ei ole vain hallitusyhteistyöstä tai poliittisessa kentässä toimimisesta – vaan yleisesti siitä, että me palautamme kokoomuksen suurimmaksi puolueeksi ja erityisesti sellaiseksi puolueeksi, joka voisi olla kirkkaasti johtotähti Suomen poliittisessa kentässä, Elina Lepomäki sanoi.
Lepomäen mukaan tulee palauttaa Suomen taloustilanne kuntoon ja ihmisille näköala omaan elämäänsä.
Toiselle tasolle
Petteri Orpo aloitti vastauksensa sanomalla tamperelaisyleisölle, että hän on poikkeuksellinen turkulainen, koska on tamperelaistenkin ystävä.
– Kokoomuksen puheenjohtajaksi minut pitäisi valita siksi, että minusta kokoomus pystyy paljon parempaan kuin mihin me tänään suoriudutaan. Osmo Soininvaara sanoi viime viikolla, että kokoomuksen kannatuksen pitäisi olla 30 (prosenttia). No, se on aika kova luku, mutta kokoomuksen kannatus pitäisi olla jossain aivan muulla tasolla (kuin nyt), Petteri Orpo sanoi.
– Olen erittäin huolissani siitä, että kokoomus on menettänyt luottamustaan kansalaisten parissa yhteiskunnassa. Me olemme menettäneet sen otteen, mikä meillä on ollut siitä mistä meidät on tunnettu, mikä on ollut meidän vahvuus: me olemme pystyneet puhumaan ihmisten arjen asioista, tavallisten palkansaajien, yrittäjien, opiskelijoiden. Olemme pystyneet hakemaan meidän politiikan tekemisellemme oikeutuksen ja meitä on ymmärretty. Sitä kautta olemme pystyneet olemaan vahvoja. Haluan olla kokoomuksen puheenjohtajana sellainen, joka kokoaa joukot yhteen ja palauttaa suomalaisten uskon kokoomukseen niin, että kisaamme tasapäisesti ja mielellään vähän etumatkalla suurimman puolueen asemasta jo tulevissa kuntavaaleissa, missä meillä on itse asiassa 21.9 prosentin kannatus taustalla, ja siitä eteenpäin tulevissa eduskuntavaaleissa, Orpo jatkoi.
Ei ilkeilyä
Tentin yhden kohokohdan loi Alexander Stubb, kun oli kysytty, millainen johtaja kukin olisi. Hän sanoi aina pyrkineensä johtamaan ”alhaaltapäin ylös”.
– Sen yhden asian kerron mitä tekisin eri tavalla… Voin ihan suoraan sanoa, että mä en siedä sitä, että omat kritisoi omia. En siedä sitä, että ilkeillään. Vaan kokoomuksessa pitää olla lojaalisuutta, kannustavuutta ja toinen toisensa tukemista, Alexander Stubb sanoi.
Ehdokkailta kysyttiin hankalinta tai vaikeinta paikkaa työuralla.
– Tuli heti mieleen jopo ja varvassandaalit… Mutta jätetään se. Tai sitten prosenttiluvut, joita edelleen harjoittelen, muuten, Alexander Stubb aloitti.
Vakavammin hän sanoi vaikeimmiksi tilanteiksi eduskuntavaalien sillasta nousua ja toiseksi uskon loppumisen hetkiä tänä vuonna Suomen talouden käänteen rakentamisessa.
Elina Lepomäki sanoi kokeneensa helmikuussa vahvoja epäonnistumisen tunteita, kun jouduttiin luopumaan paikallisen sopimisen eteenpäin viemisestä.
Myös Petteri Orpo sanoi myöhemmässä vastauksessaan sen olleen suuri pettymys, mutta huomautti asian olevan yhä hallitusohjelmassa.
– Olisi ollut tyylikkäämpää hoitaa se jo nyt, Lepomäki vastasi.
Petteri Orpo sanoi vaikeimmaksi ammatilliseksi ajakseen syyskuun alun.
– Kun soitettiin, että täältä Torniosta on nyt Ruotsin kautta tullut Suomeen satoja turvapaikanhakijoita päivässä. Kun sitä sitten lähdettiin ratkomaan. Vähän vastaava tilanne oli, kun Sallasta ja Raja-Joosepista Venäjältä alkoi tulla turvapaikanhakijoita, Petteri Orpo muisteli.
– Ne ovat olleet aika kovia aikoja, mutta meillä on aivan mahtavat viranomaiset.
Kokoomuksen itsetunto
Elina Lepomäki halusi kokoomuksen luopuvan mielikuvilla myynnistä ja ”siitä, että ei saada paljon aikaan”.
– Toinen asia on se, että ei kokoomus ole mikään valtionhoitajapuolue. Kokoomuksen keskeinen arvo on se, että me kunnioitetaan ihmistä, yksilön vapauksia, sitä että vastuu on aina ihmisellä ja julkinen valta on aina alisteinen yksilön elintason ja elämän parantamiselle, Elina Lepomäki sanoo.
– Emme me ole mikään kamreeripuolue! Kyllä ensin tulee aina ihminen.
Orpo ja Stubb kävivät tentin loppuvaiheessa sananvaihdon itsetunnosta.
– Meidän pitäisi tehdä muutamia asioita. Meidän pitää kiireen vilkkaa tehdä kunnollinen ohjelma… meidän pitää määritellä ihan tarkkaan tulevaisuuden kunta ja lähteä siltä pohjalta hyökkäykseen kunnissa, hyvällä itsetunnolla, että tiedämme mitä kokoomus noissa kunnissa haluaa, Petteri Orpo sanoi.
– Että kun pistää kahviteltan pystyyn sinne torille, niin sinne voi mennä hyvällä itsetunnolla ja ylpeänä siitä että on kokoomuslainen ja tietää mitä sille kunnalle haluaa tehdä.
Stubb pääsi vastaamaan hetken päästä ”väärinkäsitykseen”.
– Olemme varmaan satojen ellei tuhansien telttakäyntien veteraaneja. Kun katsoin niitä satoja ihmisiä, jotka olivat äsken tuossa teltalla, niin en koskaan ole ollut sellaisella kokoomusteltalla, jossa jokaisella kokoomuslaisella ei ole vahvaa itsetuntoa ja ylpeyttä siitä että on kokoomuslainen, Alexander Stubb sanoi.
– Meidän ei pidä koskaan miettiä että jollain tavalla katsottaisiin kengänkärkiä. Yhdelläkään torikierroksella en ole nähnyt muuta kuin ylpeätä porukkaa ja siitä pidetään kiinni ihan jokaisessa vaalissa.