– Hyvä yritys kaatui ennen mahdollisen neuvottelutuloksen syntymistä erilaisiin ehdottomuuksiin. Joustoa olisi tarvittu kaikilta toimijoilta, Antti Palola arvioi tiedotteessaan.
Neuvotteluiden päättyminen merkitsee sitä, että hallituksen pakkolait etenevät
– Pakkolait merkitsevät toteutuessaan sitä, että osa palkansaajista häviää enemmän ja osa vähemmän. Häviäjiä ovat erityisesti julkisella sektorilla työskentelevät pieni- ja keskituloiset naiset. Tätä STTK:n on mahdoton hyväksyä, sillä se ei vastaa käsitystämme oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta, Palola sanoo.
STTK toivoi, että vastuullinen asenne olisi vienyt voiton koko ajan jyrkentyneestä vastakkainasettelusta ja neuvottelutulos olisi voitu tuoda kaikkien liittojen arvioitavaksi.
– Palkansaajien, suomalaisten yritysten ja kaikkien kansalaisten näkökulmasta parasta olisi ollut löytää ratkaisu yhteisessä neuvottelupöydässä. Kun nyt niin ei tapahdu, edessä on hyvin repaleinen ja raskas liittokierros pakkolakien varjossa, Palola sanoo.
STTK pitää mahdollisensa, että yhteiseen neuvottelupöytään voitaisiin tämän yrityksen kaaduttua vielä jossain vaiheessa palata.
Palola ei usko, että ”työmarkkinoilla ranttaliksi lyömällä Suomi voi voittaa”.
– STTK on sovun puolella. Suomi on surkeassa jamassa: tänne ei investoida, vienti ei vedä, työttömyys kasvaa, julkinen velka paisuu, uusia työpaikkoja ei synny ja digitalisaatio kiihdyttää perinteisten töiden häviämistä. Osaava koulutettu kansa tarvitsee hyviä työpaikkoja. Se merkitsee, että monen asian suomalaisilla työmarkkinoilla on tulevaisuudessa muututtava. Vanhentuneet asenteet kaipaavat päivitystä yhtä hyvin työnantajien kuin palkansaajien leireissä, hän sanoo.
Palola huomauttaa, että tilannekuva Suomen ahdingosta on päättäjillä yhteinen. Erimielisyys vallitsee keinoista, joilla tilanne korjataan.