Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu työsopimuslakiin muutoksia, jotka koskevat koeajan pidentämistä, takaisinottovelvoitteen joustavoittamista ja määräaikaisen työsopimuksen perusteen väljentämistä.
Muutosesityksillä hallitus haluaa madaltaa työnantajan työllistämiskynnystä ja vahvistaa yritysten kasvuhalukkuutta. STTK pitää työllistymisen edistymistä epätodennäköisenä.
– Kyse on enemmänkin siitä, että työnantajan on jatkossa helpompi päästä työntekijästä eroon. Työmarkkinajärjestöjä on hankkeen yhteydessä kuultu, mutta aitoa kolmikantavalmistelua ei ole ollut, koska tavoite on ollut jo valmiiksi annettu, lakimies Heli Ahokas STTK:sta sanoo.
Määräaikaisiin työsopimuksiin ja työntekijän takaisinottoon esitettävät muutokset lisäävät palkansaajien epävarmuutta ja heikentävät työntekijöiden sitoutumista työpaikkaan ennestään levottomilla työmarkkinoilla.
– Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen kolme kertaa vuoden aikana ilman perusteltua syytä aiheuttaa jo ristiriitaa ketjutuskiellon suhteen. Se myös lisää työnantajan hallinnollista taakkaa. Takaisinottovelvoitteen alentaminen yhdeksästä kuukaudesta neljään johtaa entistä helpompaan työsuhdeturvan kiertämiseen, Ahokas arvioi.
Irtisanominen tuotannollisin ja taloudellisin perustein on Suomessa hänen mukaansa jo nyt hyvin helppoa.
– Onkin käsittämätöntä, jos työnantaja voi tarjota samoja tai samankaltaisia tehtäviä uudelle työntekijälle jo neljän kuukauden kuluttua entisen työntekijänsä sivuuttaen, Ahokas toteaa.
Koeajan pidentäminen kuuteen kuukauteen merkitsee yhdenmukaista käytäntöä virkasuhteiden kanssa.
– Pidennys on tarkoituksenmukainen, mutta koeaikakikkailua ei pidä hyväksyä. Koeajan pidennys ei saa luoda perusteita koeaikapurkujen määrän lisääntymiselle, Ahokas sanoo.
Lue myös: Akava: Työnantajilla näytön paikka uusien työntekijöiden palkkaamisessa