Tähän liittyviä toimenpiteitä on vahvistettava hallituksen puoliväliriihessä, vaatii STTK:n hallitus.
Myös tulevalla työmarkkinakierroksella on merkittävä vaikutus työllisyyden kehitykseen.
– Jatkossakin on tarve yhteen sovittaa talous- ja työmarkkinapolitiikkaa, jotta voidaan turvata ostovoiman, työllisyyden ja kilpailukyvyn myönteinen kehitys, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (sd.) korostaa.
STTK arvioi, että osaavan työvoiman saatavuus voi nousta orastavan kasvun esteeksi.
– Hallituksen on parannettava työttömien ja myös työelämässä olevien koulutusmahdollisuuksia. Lisäksi on tuettava liikkumista työn perässä esimerkiksi kehittämällä pitkäaikaistyöttömien työmatkakuluvähennystä. Pidemmällä aikavälillä riittävän tonttitarjonnan varmistaminen asuntotuotantoon luo edellytyksiä työvoiman liikkuvuudelle, Palola listaa.
Työllisyyden vahvistamisessa kannusteiden ja keppien on hänen mukaansa oltava tasapainossa.
– Työttömien syyllistäminen on lopetettava ja sen sijaan aktivoitava ja kannustettava heitä työllistymään. STTK korostaa, että Hetemäen työryhmän jatkotyö on kokonaisuus. Maan hallitus on viemässä työttömyysturvan aktiivimallia vauhdilla eteenpäin. STTK edellyttää, että samalla on parannettava työttömän mahdollisuutta omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvalla. On myös puututtava lainsäädännöllä nollasopimusten epäkohtiin säätämällä työajan vakiintumisesta.
Myös perhevapaajärjestelmän uudistaminen on STTK:n mukaan tarpeen työelämän tasa-arvon edistämiseksi sekä naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi.
– Erilaisia malleja on ilma sakeana. Nyt olisi aika välittömästi käynnistää perhevapaauudistuksen valmistelu, Palola vaatii.
STTK hoputtaa myös yhteistoimintalain uudistamista, koska se luo edellytyksiä työpaikkojen tuottavuuden kasvulle ja edistää mahdollisuuksia työpaikkakohtaiseen sopimiseen käytännössä.
– Siksi yt-lain uudistamisen valmistelu tulee käynnistää välittömästi kolmikantaisesti. STTK on valmistellut toimivan esityksen tämän työn pohjaksi, Palola sanoo.