Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n hallitus sanoo olevansa erittäin huolissaan näkemyksistä, joissa on kaikuja 1990-luvun kaltaisesta palkansaajien kurjistamisesta ja ay-liikkeen roolin heikentämisestä.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan (sd.) mukaan koronaexitin varjolla esitetään pontevasti toimenpiteitä, joilla ei ole tekemistä kriisistä selviämisen kanssa.
– Elinkeinoelämän kellokkaat vaativat paikallisen sopimisen vapautta ja työnantajien direktio-oikeuden laajentamista. Vaaditaan työvoimakustannusten alentamista ja rakenteellisten jäykkyyksien purkamista. Halu taas kerran heikentää työttömyysturvaa ja työehtoja sekä nostaa eläkeikää verhotaan järjestelmien uudistamiseksi, Palola sanoo.
Hänen mukaansa STTK laittaa ehdottoman pisteen työreformin tyyppisille kurjistamishaikailuille.
– Varsinkin, kun järjestelmien purkamista vaativat eniten ne, jotka eivät työmarkkinapöydissä edes istu. Edunvalvonnan kulmakivet nyt ja tulevaisuudessa ovat Suomessa yleissitovuus sekä työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuva järjestelmä luottamusmiehineen. Työelämää pitää voida kehittää ilman, että se tarkoittaa työnantajan yksipuolista sanelua ja heikomman suojan jatkuvaa nakertamista, Palola sanoo.
STTK pitää kummallisina jatkuvia väitteitä suomalaisen työmarkkinamallin jäykkyydestä.
– Heti maaliskuussa koronakriisin vyöryessä päälle työmarkkinajärjestöt neuvottelivat pikavauhtia esitykset työlainsäädännön ja sosiaaliturvan säädösten määräaikaiseksi joustavoittamiseksi. Toinen kokonaisuus neuvoteltiin toukokuussa. Tämä osoittaa, että järjestelmä toimii tarvittaessa joustavasti, nopeasti ja tasapainoisesti. Väitteet järjestelmän jäykkyydestä eivät vastaa todellisuutta, mutta tukevat tiettyjä ideologioita, Palola toteaa.