STTK:n teettämässä kyselyssä 54 prosenttia vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa työpaikan taloudellinen tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Yhtä moni koki saaneensa riittävästi tietoa työpaikan tärkeimmistä tavoitteista.
Etukäteistietoa työpaikkaa ja työn tekemistä koskevista muutoksista kertoi saaneensa vain 36 prosenttia vastaajista. 26 prosenttia oli sitä mieltä, että ei ollut saanut riittävästi tietoa mistään näistä teemoista.
STTK muistuttaa, että yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajaa antamaan henkilöstöryhmien edustajille tietoja muun muassa yrityksen taloudellisesta tilasta ja palkoista.
– Käytännössä tiedonsaanti työpaikoilla toimii kuitenkin liian heikosti, niin henkilöstöryhmien edustajille kuin henkilöstöllekin. Tiedonsaanti on aivan liian suppeaa, myöhään ajoitettua ja valikoitua, STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi tiedotteessa.
Järjestö vaatii tiedonsaannin parantamista laajentamalla työntekijöiden hallintoedustusta selvästi nykyisestä. Lisäksi työnantajien tiedonantovelvollisuutta on lisättävä, henkilöstön edustajien koulutusoikeutta parannettava ja palkkasalaisuus purettava.
– Luottamuksen ja yhteistoiminnan edistämiseksi ja paikallisen sopimisen lisäämiseksi henkilöstön edustajilla tulee olla oikeus saada edustamiensa työntekijöiden palkkatiedot eriteltyinä. Tämä palkkasalaisuuden osittainen purkaminen lisäisi myös oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisempaa palkkapolitiikkaa työpaikoilla, Murto painottaa.
Aula Research teki kyselyn STTK:n toimeksiannosta viime marras-joulukuussa. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1061 työssäkäyvää henkilöä ympäri Suomen. Kyselyn virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.