Talouskasvun aikana on mahdollisuus vahvistaa työllisyyttä ja pyrkiä kitkemään pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä.
– Aktiivimallin aktiivisuuskriteerit järkevöityivät, esimerkkinä tästä on ammattiliittojen tarjoaman koulutuksen hyväksyminen aktiivisuustoimeksi. Päätökset työikäisten koulutusmahdollisuuksien joustavoittamisesta esimerkiksi luomalla nykyisiä ammatillisia tutkinnon osia lyhyempiä koulutuksia ovat oikeansuuntaisia, mutta toki enemmänkin olisi voitu tehdä. TE-toimistojen reilut henkilötyövuosien lisäpanostukset tulevat tarpeeseen, ekonomisti Antti Koskela STTK:sta korostaa.
Hänen mukaansa STTK on tyytyväinen siihen, että työaikalakiin ei sisällytetty paikallisen sopimisen laajentamista ja lain soveltamisala pysyy ennallaan.
Maakuntien tulevien kasvupalveluiden rahoituksessa säilyy yleiskatteellinen malli. Siinä STTK näkee monia ongelmia.
– Rahoituksen pitäisi peilata palvelujen laatua ja saatavuutta sekä työttömyyden hoidon tehoja. Rahoitusmallista puuttuu edelleen kannuste saada työttömät työllistymään.
STTK on tyytymätön myös yksilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen.
– Työntekijän asema on aina työnantajaa heikompi. Tämä lisää työntekijöiden epävarmuutta ja sitoutumista työpaikkaan, Koskela toteaa.
STTK pitää myös ongelmallisena hallituksen kehysriihessä tekemää päätöstä helpottaa määräaikaisuuksia alle 30-vuotiailla työttömillä. Järjestö pitää päätöstä eriarvoistavana ja syrjivänä.
Erityiskiitoksen STTK antaa hallituksen päätökselle käynnistää selvitys yhteistoimintalain kokonaisuudistukseksi.
– Päätös osoittaa, että hallituksella on halu etsiä keinoja muuttuvan työelämän kehittämiseksi sekä aidon yhteistoiminnan ja paremman tuottavuuden edistämiseksi, Antti Koskela sanoo.