– Suomalainen työelämä on isojen rakennemuutosten ja taloudesta aiheutuvien ongelmien kourissa. Suhdanteiden vaihdellessa sopimusjärjestelmämme on luonut työmarkkinoille ennakoitavuutta, kilpailukykyä, turvaa ja työrauhaa. Nämä ovat hyviä lähtökohtia uudistamistyölle, Antti Palola sanoo.
Työnantajien peräämä paikallinen sopiminen etenee työpaikoilla kitkutellen, sillä neuvotteluosapuolten välillä ei hänen mukaansa ole luottamusta.
– Varsinkin vaikeina aikoina paikallinen sopiminen merkitsee yleensä paikallista sanelua ja etujen heikentämistä. Kun sen jälkeenkin edessä saattavat olla lomautukset tai irtisanomiset, luottamus loppuu. Jos paikallinen sopiminen olisi aitoa ja joustavaa kaikkina aikoina, lopputulos palvelisi sekä palkansaajia että työnantajia. Nyt palkansaajille paikallinen sopiminen merkitsee usein vain lisää turvattomuutta.
STTK:n puheenjohtaja muistuttaa, että työrauhasta sovitaan aina siellä, missä sopimukset tehdään.
– Työnantajat vaativat jatkuvasti lisää paikallista sopimista, mutta haluavatko työnantajat todella hajauttaa myös työrauhakysymykset ratkottaviksi työpaikoilla, Palola kysyy?
Keskustelu pelkistä työtaisteluista ja niiden sanktioista vie Palolan mielestä neuvottelujunaa väärille raiteille.
– Suomessa on vähän työtaisteluja ja eurooppalaisessa vertailussa suomalaiset työmarkkinat ovat rauhalliset. Meillä on toimiva sovittelujärjestelmä eikä lakoista aiheudu kansantaloudelle suuria menetyksiä.
Työtaistelulainsäädännön muutoksiin STTK ei näe tarvetta.