− Työpaikoilla on uudistumishalukkuutta ja valmiutta, mutta tuottavuuden kasvua ei tavoitella yhdessä ja yhteinen päämääräkin unohtuu. Henkilöstön osaamista ja näkemyksiä ei oteta huomioon päätösten valmistelussa ja työpaikan kehittämisessä edelleenkään riittävästi, kertoo STTK:n johtaja Katarina Murto STTK:n henkilöstön edustajille tekemästä kyselystä.
Työhyvinvoinnin ja työn sujuvuuden edistäminen ovat kyselyn mukaan vuosien varrella pysyneet ennallaan. Palkkausjärjestelmien kehittämisessäkin on menty reilusti alaspäin.
− Henkilöstön edustajien mukaan työnantajien kiinnostus laadukkaaseen yhteistoimintaan on selvästi vähentynyt. Työyhteisöjen kehittämiseen yhdessä ei Suomessa panosteta niin paljon kuin muuttuvassa työelämässä ja yhä lisääntyvässä globaalissa kilpailussa pitäisi. Uudet ideat syntyvät ja kehittäminen tapahtuu vain avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä henkilöstön osaamista hyödyntämällä, toteaa Murto.
Henkilöstön edustajien asemaa on vahvistettava
Vaikka panostus paikalliseen sopimiseen on kasvanut, niin henkilöstön edustajien todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet. Lisäksi neuvotteleminen vie yhä enemmän henkilöstön edustajien aikaa.
− Henkilöstön pitäminen tietoisena työpaikan taloudellisesta tai toiminnallisesta tilanteesta on heikentynyt ja nyt saatu tulos oli alhaisin vuoden 2009 jälkeen. Tiedon panttaus ei lisää luottamusta eikä työntekijöiden motivaatiota tai sitoutumista työpaikkaan. Se ei myöskään tue paikallisen sopimisen edistämistä millään tavoin. Henkilöstön edustajien asemaa, erityisesti tiedonsaantia, ajankäyttöä ja koulutusta on vahvistettava, jotta heillä on riittävät mahdollisuudet toimia työpaikoilla, vaatii Murto.
STTK on esittänyt yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa säädetään riittävät oikeudet ja velvollisuudet sille, että työnantajalla ja henkilöstöllä on yhteinen päämäärä saada työpaikka menestymään ja tuottavuus kasvuun.
Murron mukaan tämä tarkoittaa muun muassa parempaa tiedonsaantia, henkilöstön osallistamista sekä työhyvinvoinnin ja jatkuvan ammatillisen osaamisen kehittämistä.
STTK:n mielestä yt-lainsäädännön uudistaminen on välttämätöntä, jotta työpaikkojen tuottavuus saadaan vahvempaan kasvuun.
− Hallituksella on oivallinen paikka käynnistää valmistelu budjettiriihessä ja osoittaa, että sillä on aito tahto ja tarve työelämän kehittämiseen ja tuottavuuskasvuun, Murto sanoo.
STTK:n Henkilöstön edustaja -barometri julkaistiin nyt viidennen kerran. Kahden vuoden välein tehtävään kyselyyn vastasi 1534 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vastaajista puolet työskentelee yksityisellä sektorilla ja puolet julkisella sektorilla ja yleishyödyllisissä yhteisöissä. Vastaajien työpaikoista 58 prosenttia on alle 250 hengen työpaikkoja.