Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n teettämän kyselyn mukaan 54 prosenttia eduskuntavaaliehdokkaista haluaa Suomen täyttävän ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät kansainväliset velvoitteensa määräajassa. Ehdokkaista 27 prosenttia haluaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan määräaikaa nopeammin.
Vain kahdeksan prosenttia katsoo, että Suomen ei tulisi ollenkaan pyrkiä saavuttamaan asetettuja tavoitteita.
Jos Suomi haluaa toteuttaa allekirjoittamansa Pariisin sopimuksen velvoitteet, hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990-tasosta. Vuoteen 2035 mennessä päästöjä tulee vähentää 70-90 prosenttia ja hiilineutraalius tulee saavuttaa 2030-luvun kuluessa.
– Suomen seuraavan hallituksen agendalle tulee Pariisin ilmastosopimuksen ja sen tavoitteiden väliarviointi. Suomen on varmistettava oma kilpailukykynsä ja parhaiten se onnistuu pyrkimällä aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäksi. Meidän on myös varmistettava, että EU ottaa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa edelläkävijän roolin. Tähän on hyvä mahdollisuus kesällä käynnistyvän Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (sd.) toteaa.
STTK:n mielestä Suomen pitää asettaa seuraavalla hallituskaudella selkeät tavoitteet ja keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan.
– Samalla on luotava oikeudenmukaisen siirtymän ohjelma. Ilmastopäätöksiä tehtäessä ei voi jättää huomioimatta niiden taloudellisia-, sosiaalisia- ja työllisyysvaikutuksia. Päätösten valmistelun on oltava mahdollisimman laajapohjaista.
– Ilmastotoimet ovat välttämättömiä, eikä niitä voi lykätä. Ilmastonmuutoksen torjunta ei kuitenkaan saa lisätä taloudellista eriarvoisuutta tai epävarmuutta, vaan sen pitää päinvastoin pyrkiä poistamaan sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta tavalliset kansalaiset, palkansaajat ja kuluttajat sitoutuisivat muutokseen. On kaikkien etu, että ilmastotoimet koetaan laajasti oikeutetuiksi, Palola sanoo.
Oikeudenmukaisella siirtymällä tarkoitetaan hänen mukaansa ekologisesti välttämättömien muutosten tekemistä sosiaalisesti kestävästi ja työllisyyttä tukien.
– Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisella on vaikutuksensa ihmisten arkipäivään. Myös työmarkkinoiden murros on ratkaistava. Ilmastonmuutoksen myötä työpaikkoja häviää, mutta syntyy myös uutta työtä. Tarvitaan uudenlaista osaamista. Meillä on oltava selkeä näkemys, miten ihmisiä ja yrityksiä tuetaan tässä rakennemuutoksessa esimerkiksi luomalla edellytykset jatkuvalle osaamisen päivittämiselle, Palola sanoo.