Selvitystyöryhmä ehdotti keskiviikkona pitkäaikaistyöttömille osallistumistuloa, jonka ehtona olisi osallistuminen sosiaalityöntekijän kanssa laaditussa suunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin.
– Epäselväksi jää, miten osallistumistulo toisi aktivointitoimenpiteisiin nykyistä enemmän vaikuttavuutta. Myös osallistumistulon kustannusvaikutuksia olisi ollut syytä tarkastella perusteellisemmin, STTK:n eläke- ja sosiaaliturvasta vastaava lakimies Samppa Koskela arvioi.
Osallistumistulon ytimeen on nostettu henkilön osallistuminen ja työpanos työttömyysturvan saamisen edellytyksenä.
Koskelan mukaan keskeinen ongelma on, että se rakentuu velvoittavuudelle ja siinä ohitetaan työttömyysturvan yksi tärkeimmistä tavoitteista: työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
– Jos välityömarkkinoista ja osallistumisesta muodostetaan määränpää, osallistumistulo kääntyy passivoivaksi. Silloin se voi myös heikentää työllisyyttä, hän toteaa.
Selvityksessä olisi Koskelan mielestä ollut syytä kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota itse toimenpiteisiin, joilla työttömien osaamista, työkykyä ja työllistymismahdollisuuksia voitaisiin edistää.
– Toimivilla työllistymistä edistävillä palveluilla sekä sosiaali- ja terveyspalveluilla on tässä tärkeä tehtävä.
STTK:n mielestä koulutuksen ja osaamisen kehittämisen olisi oltava osallistavan sosiaaliturvan mallin ytimessä.
– Aikuiskoulutuksella ja työvoimakoulutuksella voidaan parantaa työpaikkojen ja työttömien ammatillista yhteensopivuutta. Työttömille tulisi antaa myös nykyistä paremmat mahdollisuudet opiskella työttömyysturvalla, Koskela sanoo.