Viidestätoista sote-alueesta luopuminen sekä rahoitusvastuun keskittäminen valtiolle vähentävät STTK:n mukaan sote-rakenneratkaisun pirstaleisuutta. Viidelle sote-yhteistyöalueelle on järjestön mukaan turvattava riittävät edellytykset koordinoida palveluja alueellaan lainsäädännöllä. Kilpavarustelun estämisessä tarvitaan myös valtion apua.
– Jatkotyössä keskeistä on varmistaa sote-palvelujen laatu ja kokonaiskustannuksien hallinta. Verotusta tai asiakasmaksuja ei voida kiristää nykytasosta, toteaa STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi.
Hänen mielestään urakasta ei selviydytä ilman vahvojen moniammatillisten ryhmien yhteistyötä.
– Kaikkien koulutettujen sote-henkilöstöryhmien on voitava käyttää koko osaamisensa potilaiden ja asiakkaiden parhaaksi. Uudenlaiset palvelusovellukset ja digitalisaatio auttavat tavoitteisin pääsemistä, uskoo Työläjärvi.
STTK:n mielestä seuraavalla sote-askeleella on konkretisoitava sitä palvelulupausta, joka hallitusohjelmaan on kirjattu. Asiakkaiden on tiedettävä, mitä voivat odottaa julkisesti rahoitetuilta sote-palveluilta.
Maakuntien palvelujen mahdollisten yhtiöittämisten vaikutukset vaativat myös vielä jatkopohdintaa.
STTK:n lakimies Anja Lahermaan mukaan sote-muutosmyllerrys luo sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle paineita.
– Henkilöstön siirtyminen kunnista maakuntien palvelukseen on Suomen historian suurin liikkeenluovutus. Hallituksen tärkeä linjaus yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa sekä henkilöstön aseman turvaamisesta muutoksissa on toteutettava jatkovalmistelun jokaisessa vaiheessa, korostaa Lahermaa.