Hallitus on luvannut vielä ennen joulua linjata toimia yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi ja työssä jaksamisen edistämiseksi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edustajisto edellyttää hallitukselta tasapainoisia työllisyystoimia.
– Maksumiehiksi eivät voi joutua vain palkansaajat, ja työllisyyden parantaminen ei saa tarkoittaa ainoastaan työttömien lisäpäivien karsimista eli eläkeputken sulkemista, puheenjohtaja Antti Palola (sd.) sanoo.
Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluiden kariuduttua tuloksettomana palkansaajakeskusjärjestöt jättivät yhteiset esitykset hallitukselle yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi.
– Työllisyyttä parannetaan tehokkaimmin vahvistamalla irtisanottavan työntekijän muutosturvaa ja varmistamalla riittävä osaaminen ja turvaamalla siihen tarvittava koulutus. Eläkeputken sijaan meidän pitäisikin puhua koulutusputkesta, jolla varmistetaan kaiken ikäisten osaaminen työelämän jatkuvassa muutoksessa ja ylipäätään digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Kukaan ei ole liian vanha eikä liian nuori oppimaan, Palola toteaa.
Irti ikärasismista
Ikääntyvien työllisyyden parantaminen ei kuitenkaan Palolan mukaan riipu yksin koulutuksesta, vaan tarvitaan myös asennemuutos.
– Ikärasismi on totta, sillä työnantaja suosii tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanoessaan nuorta ja rohkeaa. Toisaalta pätkä- ja silpputyö kasaantuu nuorille usein ilman perusteita. Kaikenlainen ikärasismi työmarkkinoilla on kitkettävä, hän vaatii.
Jos aidosti halutaan parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä ja tavoitella nykyistä pidempiä työuria ja siten korkeampaa työllisyysastetta, osaamisen varmistamisen lisäksi on Palolan mukaan esimerkiksi tarkasteltava työaikoja ja luotava mahdollisuuksia osa-aikaiseen työhön sekä huolehtia yhdessä työterveyshuolloin kanssa työkykyä ylläpitävistä toimenpiteistä.
– Keinoja on, jos on tahtoa. Toimenpiteillä on aina hintalappu, mutta työttömyys se vasta kalliiksi käy.
Koronan etulinjassa työskenteleville palkkio
Palola muistuttaa, että koronan vastaisen taistelun etulinjassa sote-alojen ammattilaiset ovat tehneet työtään kaikkien suomalaisten terveyden puolesta.
Hänen mielestään näiden rankimman vastuun kantajien tulisi saada palkkio tekemästään työstä.
– Mielestäni tämä ei ole työmarkkina- sen paremmin kuin virka- tai työehtosopimusasiakaan. Sen pitäisi olla äärimmäisen poikkeuksellisessa ja pitkään jatkuvassa tilanteessa kädenojennus, arvostus ja kiitos heidän tekemästään työstä. Palkitsemiseen tarvittavat rahat olisivat löydettävissä yhteiskunnan varoista. Päättäjien tehtäväksi jäisi huolehtia sen kohdentaminen oikeudenmukaisella tavalla, Palola toteaa.