Mäenpään mukaan STTK:lla on valmiutta sekä keskitettyyn että liittokohtaiseen työmarkkinaratkaisuun syksyn neuvotteluissa.
– Kyllä meillä on valmiutta molempiin. Keskitetty ratkaisu olisi kuitenkin järkevä. Nyt näyttää siltä, että työmarkkinaosapuolet lähtevät neuvottelemaan liittokierrokselta, Mäenpää sanoi STTK:n edustajakokouksen infossa Finlandia-talossa.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ilmoitti tänään, että ei usko keksitetyn työmarkkinaratkaisun mahdollisuuteen. Myös liiton puheenjohtajan Ilpo Kokkilan mukaan edessä on liittokohtaiset neuvottelut.
– Kun EK on näin voimakkaasti päättänyt teknologiateollisuuden tuella, että liittokierrokselle mennään, niin eiköhän tässä liittokierrokselle olla menossa, Mäenpää totesi.
Mäenpään mukaan työnantajapuolen tavoittelema liittokierros johtaa väärään lopputulokseen. Suomella on suuria haasteita kilpailukyvyn ja kasvun aikaansaamisessa.
– Me tarvitsisimme nyt yhteistä näkemystä ja yhteistyötä, jotta Suomi saataisiin nousuun. Uskon, että liittokierros lisää ristiriitoja ja työtaisteluiden uhka tulee kasvamaan.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ilmoitti eilen toivovansa, että maahan saataisiin laaja työmarkkinaratkaisu. Tällä tavalla olisi mahdollista kohentaa ostovoimaa maltillisesti ja lisätä työpaikkoja.
Mäenpää toivoo, että pääministeri kutsuisi työmarkkinaosapuolet koolle yhteiseen pöytään ennen syksyn neuvotteluja.
– Yhteisen pöydän ääressä voisimme katsoa pidemmällä tähtäimellä, mitä tässä maassa pitää tehdä, jotta kasvu turvataan.
Eläkemaksut hiertävät
Mäenpää ei ota kantaa siihen, säilyykö vanhuuseläkkeen alaikäraja 63 vuodessa.
Hänen mukaansa työmarkkinaosapuolien on löydettävä yhteiset keinot sille, kuinka ihmiset pidetään työllistettyinä ennen kuin vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan.
EK on vaatinut eläkeiän nostoa ainakin kahdella vuodella.
Mäenpään mielestä irtisanomiset aiheuttavat työurien keskeytymisiä ja siten työttömyyttä.
– Nyt pitäisi yhdessä sopia, että jos eläkeikä on vaikka 65 vuotta, niin silloin ihmisiä pidetään yrityksissä 65 ikävuoteen asti. Jos ihmiset menettävät työpaikkansa ja työura päättyy 60 ikävuoden paikkeilla, silloin he ovat yhteiskunnan sosiaaliturvan varassa viisi vuotta.
– Siinä ei ole mitään järkeä.
Uuden eläkejärjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuonna 2017. Ennen eläkeuudistusta on kuitenkin saatava selvyys tiettyihin seikkoihin.
– Eläkeuudistuksen käynnistyessä Suomi tarvitsisi voimakasta kasvua. Ilman kasvua ei ole työpaikkoja. Myös eläkemaksuista pitää saada aikaan yhteisymmärrys, jotta rahoituksen pohja on selvä.