STTK:n mielestä tämä on perusteltua elinikäisen oppimisen lisäämiseksi ja inhimilliseen pääoman investoimiseen kannustamiseksi.
Sen sijaan STTK on pettynyt siihen, ettei työryhmä esitä tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvän verokannustimen käyttöönottoa.
Järjestön mielestä uudistettu t&k-vähennys lisäisi innovaatiotoimintaa ja yritysten kasvua sekä työllistämismahdollisuuksia. Tässä tapauksessa on perusteltua poiketa laajasta veropohjasta, koska tuen hyödyt ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. Myös tuorein Elinkeinoelämän keskusliiton investointikysely osoittaa t&k-investointien jäävän yhä jälkeen kiinteistä investoinneista.
– Lisävähennys on mahdollista toteuttaa hyödyntäen muiden maiden toimiviksi koettuja malleja esimerkiksi siten, että tuki vähentää heti kustannuksia tai, että tappiollisella yrityksellä olisi mahdollisuus saada verotukea. Tuki olisi vaikuttavin ja tehokkain, jos se kohdennetaan kasvaviin pk-yrityksiin, STTK:n johtaja Jukka Ihanus toteaa.
STTK:n mielestä on tärkeää, että verojärjestelmän progressiivisuus säilyy, jotta tuloeroja voidaan tasoittaa.
STTK ei pidä tässä tilanteessa perusteltuna suurituloisimpien tuloverotuksen keventämistä tulonmuunnon hillitsemiseksi pääoma- ja ansiotulojen välillä.
– Ottaen huomioon valtion talouden rajoitetun liikkumatilan työn verotuksen kevennykset on ensisijassa kohdennettava ryhmiin, joiden työntarjontaan voidaan verotuksella vaikuttaa esimerkiksi lapsiperheisiin ja yksinhuoltajiin Työryhmän esittämä suurituloisimpien tuloverotuksen kevennys ei lisäisi juurikaan työllisyyttä, Ihanus sanoo.
STTK katsoo, että tuottavuuden edistämiseksi listaamattomien ja listattujen yritysten maksamien osinkojen verokohtelua on yhtenäistettävä. STTK pitää oikean suuntaisena askeleena valtiovarainministeriön työryhmän esitystä listaamattomien yhtiöiden jakamien verohuojennettujen osinkojen laskennassa käytettävää nettovarallisuuden tuottoprosentin alentamista.
– Listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmä ei ota huomioon palvelualan yrityksiä tai muita yrityksiä, joissa nettovarallisuutta ei juuri ole. Tähän perusongelmaan VM:n yritysverotusta pohtinut työryhmä ei esitä ratkaisua. Suomen taloudessa on käynnissä rakennemuutos teollisuudesta palveluihin, joten on kasvava tarve uudistaa osinkoverotusta, Ihanus korostaa.
STTK katsoo, että Suomen yhteisöverokanta on tällä hetkellä kilpailukykyinen eikä sitä ole pakottavaa tarvetta alentaa verokilpailusta johtuen.
Työryhmän esitystä koulutusvähennyksestä luopumisesta STTK pitää erikoisena, koska Työ- ja elinkeinoministeriö on vasta käynnistämässä kokonaisarviointia vuonna 2014 voimaantulleesta osaamisen kehittämisen toimintamallista.
Lue myös: Veroryhmä uudistaisi osinkoverot – ”nykyistä järjestelmää ei ole kovin helppo selittää ihmisille”