Minna Helle toteaa, että Eläketurvakeskuksen raportti sosioekonomisista eroista ja niiden vaikutuksista työuriin, eläkkeelle siirtymiseen ja eläkejärjestelmään osoittaa, että huomattava osa esimerkiksi STTK-laisista toimihenkilöistä ei tällä hetkellä yllä edes alimpaan vanhuuseläkeikään saakka.
– Vanhuuseläkkeelle siirrytään työkyvyttömyyden tai työttömyyden kautta lähes yhtä usein kuin suoraan ansiotyöstä, hän sanoo.
Helteen mielestä tämä asettaa erittäin suuria haasteita työeläkeuudistukselle ja sen tavoitteelle pidentää työuria.
– On välttämätöntä löytää kannusteita työelämän kehittämiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Siksi neuvotteluissa on oltava vahvasti esillä myös työelämän laatuun ja sosiaalipolitiikkaan liittyvät kysymykset, hän edellyttää.
Työttömyys on ikääntyville todella suuri ongelma ja meneillään oleva rakennemuutos pahentaa sitä.
Helteen mukaan työeläkejärjestelmä toistaa niitä eroja, joita työmarkkinoilla on. Tästä esimerkki on naisten miehiä alhaisempi työeläkkeiden taso. Naisten kokonaiseläkkeet olivat vuonna 2011 78 prosenttia miesten eläkkeistä. Parin vuoden ero naisten ja miesten työurien pituudessa syntyy tutkimusraportin mukaan 23-52-vuotiaana.
– Perhevapaista aiheutuvaa poissaoloa työstä kompensoidaan tällä hetkellä sillä, että perhevapaista kertyy työeläkettä. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden eläkekertymää tulisi edelleen parantaa, Helle esittää.
Helle pitää ETK:n selvitystä tärkeänä informaationa eläkeneuvotteluissa, mutta korostaa, että työeläkeuudistuksen on oltava mahdollisimman oikeudenmukainen kaikille palkansaajille ja molemmille sukupuolille.
– Ei saa sortua osaoptimointiin eikä edetä vain jonkun ryhmän ehdoin. Työeläke on vakuutus, jonka on tarkoitus tasata riskejä, hän sanoo.
Lue myös: Suomen eläkejärjestelmä keskeisiltä osiltaan tasapuolinen