– Tavoitteisiin voidaan päästä useilla eri malleilla. Pekkarisen selvityksessä esitetyt vaihtoehdot eivät ole suosituksia ja lopulliset ratkaisut voivat olla toisenlaisia. On muistettava, että työeläkeneuvottelut ovat vasta alkamassa. Kaikki asiat ovat auki, emmekä tiedä lopputulosta, STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle sanoo.
STTK:n arvio on, että Suomen työeläkejärjestelmä on perusteiltaan hyvässä kunnossa, eikä mylläykselle ole tarvetta.
– Enemmänkin kyse on järjestelmän viilaamisesta vuoden 2005 uudistuksen pohjalta. Pidämme tärkeänä, että työryhmä on tarkastellut myös työeläkejärjestelmän sosiaalista kestävyyttä sekä oikeudenmukaisuutta sukupuolten, sukupolvien ja eri sosioekonomisten ryhmien näkökulmasta.
Ylijohtaja Jukka Pekkarisen vetämän asiantuntijatyöryhmän tänään julkistama raportti kuvaa monipuolisesti suomalaista työeläkejärjestelmää. STTK:n mielestä on tärkeää, että neuvotteluja varten käytössä on ulkopuolisten asiantuntijoiden valmistelemia selvityksiä.
Selvitystyössä on pohdittu erityisesti eläkejärjestelmän sopeutumista eliniän muutokseen. 62-vuotiaiden elinajanodotteeseen on tullut peräti 4,5 vuotta lisää verrattuna vuoden 2005 uudistuksessa käytettyihin arvioihin.
– Eliniän piteneminen on tosiasia, joka on huomioitava työeläkeuudistuksessa. On luonnollista, että osa pitenevästä eliniästä käytetään työntekoon. Pidemmät työurat kasvattavat eläkekertymää ja lisäävät verotuloja, joita yhteiskunta kipeästi tarvitsee, Helle sanoo.
Työeläkeuudistusta koskeva keskustelu on Helteen mielestä edelleen liiaksi keskittynyt eläkeikään.
– Eliniän nousun huomioiminen on neuvotteluissa mukana ja vanhuuseläkkeen ikärajoista on tehtävä päätökset. Sillä ei kuitenkaan ratkaista työurien pidentämistä eikä myöskään työeläkkeiden rahoitusta.
Työeläkeuudistuksen tavoitteena on, että työurat pitenevät, työeläkkeiden rahoitus saadaan kestäväksi ja työeläkkeiden taso on riittävä.