Afganistanin kriisi on herättänyt EU:n aktiiviseksi puolustuspolitiikassa. Saksan aloitteesta tehty strateginen kompassi täydentää EU:n vuoden 2016 globaalistrategiaa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti syyskuussa puheen unionin tilasta. Komission puheenjohtaja nosti puheessaan esille Afganistanin kriisin ja EU:n tarpeen kehittää Euroopan puolustusunionia. Horisontissa on von der Leyenin mukaan operaatioita, joihin YK tai NATO eivät osallistu, mutta joissa EU:n pitää olla läsnä.
Puolustusministeriön mukaan Suomi tukee EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä, erityisesti huoltovarmuuden vahvistamiseksi, hybridiuhkiin vastaamiseksi sekä puolustusteollisen ja -teknologisen pohjan vahvistamiseksi. Suomi omalta osaltaan luo valmiudet keskinäisen avunannon lausekkeen täytäntöönpanoon sekä kansainvälisen avunannon liittyviin toimiin. Suomi ei näe Natoa ja Pohjoismaista puolustusyhteistyötä kilpailevana tekijänä EU:n puolustuksen kehittämisen kanssa.
Saksa on tehnyt aloitteen EU:n taisteluosastojen vahvistamiseksi, jota myös Suomi tukee. Tarkoitus on vahvistaa nykyistä 1[nbsp]500 sotilaan vahvuista taisteluosastoa.
Taisteluosastot on perustettu jo vuonna 2007, mutta niitä ei ole käytetty vielä kertaakaan. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kuvaili tätä viime viikolla Ylelle pettymykseksi. Hänen mukaansa konseptia on kehitettävä edelleen ja sen nykyiset ongelmat johtuvat päätöksenteon hitaudesta ja kustannusrakenteesta. Taisteluosastojen käyttäminen vaatii yksimielistä päätöstä.
EU:n strateginen kompassi ja Suomen asema
Lissabonin sopimukseen sisältyvän pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) tavoitteena on kehittää EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
Viime vuoden marraskuussa neuvosto hyväksyi PRY:n strategisen tarkastelun. Tavoitteena on saavuttaa konkreettisia tuloksia vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2017 käynnistynyt hanke on muuttanut merkittävästä EU:n yhteistä puolustusyhteistyötä. Yhteistyöhön osallistuu yhteensä 25 jäsenmaata, joihin myös Suomi lukeutuu.
EU:n puolustusministerit keskustelivat viime viikolla strategisesta kompassista. Tavoitteena on, että strateginen kompassi antaa EU:lle suuntaa turvallisuuden ja puolustuksen alalla. 27 EU-maan tiedustelupalveluilta saatujen tietojen pohjalta on laadittu uhka-analyysi, jonka avulla on tarkoitus vastata uhkiin ja haasteisiin globaalisti.
Strategisen kompassin tavoitteena ei ole korvata vuoden 2016 globaalistrategiaa, vaan ennemmin täydentää sitä. Strateginen kompassi koostuu neljästä osasta, kriisinhallinnasta, resilienssistä, sotilaallisen suorituskyvyn kehittämisestä sekä EU:n turvallisuus- ja puolustuskumppanuuksien kehittämisestä.
Suomelle merkittävin kokonaisuus on resilienssi, joka sisältää muun muassa solidaarisuuden ja keskinäisen avunannon, kyber- ja hybridiuhat, avaruuden ja puolustuksen yhteydet, kriittisen infrastruktuurin, turvallisuuden merillä, energiaturvallisuuden, huoltovarmuuden ja uudet teknologiat. Puolustuksen näkökulmasta näitä tekijöitä oli mietitty hyvin vähän vuoden 2016 globaalistrategiassa.
Tavoitteena eurooppalainen puolustusunioni
Strateginen kompassi on Saksan aloitteesta aloitettu hanke. Sitä tässä Maanpuolustus-lehden kirjoituksessa arvioivan maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Heljä Ossan mukaan Saksa yrittää näin vastata Ranskan kritiikkiin, ettei se ole kokoonsa nähden vaikutusvaltainen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.
Hankkeessa pyritään kuitenkin Ossan mukaan siihen, että kaikki jäsenmaat osallistuvat sen eri vaiheisiin. Pitkäaikainen tavoite on luoda eurooppalainen puolustusunioni. Itä-Euroopan maiden on arvioitu suhtautuvan Saksan aloitteeseen varauksella, sillä niiden mielestä se saattaisi vaarantaa kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltoihin.
Kompassihankkeen niin kutsuttu strategisen dialogin vaihe päättyi syyskuussa puolustusministerien keskusteluun Sloveniassa. Lokakuun aikana on järjestetty jäsenmaiden puolustusministereille strategisen kompassin työpaja, johon myös Suomi osallistui. Kompassi on tarkoitus hyväksyä maaliskuussa 2022.
Bijan Rezai Jahromi