[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”stadi-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Helsinki haluaa maahanmuuttajat nopeammin töihin. Syntyi pilottihanke, joka kiinnostaa nyt muuallakin.
Irakin Mosulista kotoisin oleva Imad Gweher tuli Suomeen turvapaikanhakijoiden isossa aallossa vuonna 2015. Ensimmäiset vuodet kuluivat pohjoissuomalaisessa vastaanottokeskuksessa odotellessa turvapaikkaprosessin käsittelyä.
– Se oli tosi raskasta aikaa, hän sanoo suoraan.
Myönteinen oleskelulupapäätös tuli kaksi vuotta sitten. Nyt Gweher opiskelee vartijaksi Stadin osaamiskeskuksessa Helsingin Vallilassa ja vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä.
– Turvallisuusala on aina kiinnostanut minua.
Samalla ”Töihin turva-alalle” -kurssilla on myös Marokosta kotoisin oleva Issamdin El Abi. Hänellä on ennestään työkokemusta järjestyksenvalvonnasta Espanjasta, jossa hän tapasi suomalaisen vaimonsa.
Suomessa El Abi on asunut kolme ja puoli vuotta.
– Olen työskennellyt täällä tähän mennessä kiinteistönhoitajana ja tarjoilijana, hän kertoo.
Mikä on toimeksiantosopimus? Mitä tarkoitetaan omaisuudella? Opettaja Sirpa Lehtimäen ääni kantaa luokkahuoneessa ”Töihin turva-alalle” -kurssilla Stadin osaamiskeskuksessa. Gweher ja El Abi tekevät muiden tapaan muistiinpanoja.
Lehtimäki korostaa, miten sanat on syytä avata ja termit tehdä selviksi. Toimeksiantosopimus – sellaisen tekevät vartioimisliike ja yritys, joka ostaa vartioinnin ja ”siitä pitää olla aina paperi”. Pelkkä suullinen sopimus ei käy.
– Tämä on tärkeä sana, tämä täytyy muistaa: toi-mek-si-an-to-so-pi-mus, hän korostaa vielä tavuja painottaen.
Maahanmuuttajataustaisten vartijakoulutusta järjestetään Stadin osaamiskeskuksessa yhteistyössä TE-toimiston ja vartiointiyritys Securitaksen kanssa. Kurssi järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2017. Lähes kaikki sen läpäisseet ovat aloittaneet työt Securitaksella, missä he ovat voineet jatkaa opiskelua oppisopimuksella tavoitteena turvallisuusalan perustutkinto.
– Meillähän on ollut tällä kurssilla tosi hyvä työllistymisprosentti. Sanoisin noin 70–90 prosenttia, arvioi Stadin osaamiskeskuksessa alusta saakka vartijoita kouluttanut Lehtimäki.
Yhteistyökuvio on hyödyttänyt eri osapuolia. Securitas on saanut kaipaamaansa työvoimaa – myös eri kielten taitajia – ja maahanmuuttajille on tarjoutunut selkeä väylä työllistyä.
– Ja niin me Helsingissä ajattelimme, että murretaan se ideologia. Kun meillä on yritys, joka tarvitsee työvoimaa ja ihminen, jolla on jo jonkinlaista osaamista – miten me saataisiin nämä yhteen?
Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela istahtaa neuvotteluhuoneeseen Stadin osaamiskeskuksessa ja palaa ajassa taaksepäin.
Haahtela toimi puheenjohtajana Helsingissä kotouttamispalveluiden kehittämistä pohtivassa työryhmässä, joka perustettiin, kun Suomeen oli 2015 saapunut yli 30 000 turvapaikanhakijaa.
Helsingin kaupungin vuoden 2016 talousarvioon oli sisällytetty kymmenen miljoonan euron määrärahavaraus, joka oli tarkoitus käyttää maahanmuuttajien kotoutumispalveluiden kehittämiseen. Haahtelan työryhmältä odotettiin tarkempia ehdotuksia, miten.
Työryhmän ideoinnin tuloksena syntyi ajatus maahanmuuttajien osaamiskeskus -pilottihankkeesta. Sen käynnistämiseen varattiin 7,5 miljoonaa euroa. Nyt osaamiskeskus on toiminut Helsingissä jo pian kolme vuotta ja malli kiinnostaa muuallakin.
Vastaavia osaamiskeskuksia ollaan paraikaa perustamassa myös Espooseen, Vantaalle, Turkuun ja Tampereelle. Työ- ja elinkeinoministeriä sekä opetus- ja kulttuuriministeriö myönsivät osaamiskeskuksille loppuvuodesta yhteensä noin viiden miljoonan euron rahoituksen.
”Ideologialla” Haahtela tarkoittaa perinteistä suomalaista ajatusmallia, että ensin opiskellaan ja sitten mennään töihin. Raportissaan työryhmä kritisoi sitä, että työ- ja koulutuspalvelut on suunniteltu peräkkäisiksi, ei toisiaan yhdistäviksi malleiksi.
Maahanmuuttajien pääsy koulutukseen ja työmarkkinoille kestää myös aivan liian kauan. 16–24-vuotiaan pakolaistaustaisen nuoren, jolla ei ole perusasteen koulutusta, luku- tai kirjoitustaitoa ja jolla on lisäksi elämänhallintaan liittyviä haasteita, voi kestää kymmenen vuotta päästä ammatillisen koulutuspolun alkuun.
Koulutus- ja työpolut eivät myöskään suju, ellei maahanmuuttajien toiminta- ja työkykyyn kiinnitetä samanaikaisesti huomiota. Traumaattiset kokemukset voivat muodostua pullonkauloiksi ja esteiksi työllistymiselle, ellei niihin saa apua.
– Meillä on täällä osaamiskeskuksessa neljä TE-toimiston työntekijää kokopäiväisesti, sosiaalityöntekijä, joka pystyy katsomaan maahanmuuttajan tai perheen kokonaistilannetta, opettajia, ohjaajia, kaupungin yrityskoordinaattoreita ja työelämävalmentajia, kertoo Haahtela.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1554109703894{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”stadi-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Stadin osaamiskeskukseen ohjataan pääosin TE-toimiston kautta. Keskuksen asiakkaiden tulee olla oleskeluluvan saaneita, aikuisia maahanmuuttajia. Asiakkaista on tällä hetkellä noin kolmannes kotoutumisajalla ja yli puolet kotoutumisajan ylittäneitä.
– Meillä oli ajatuksena, että osaamiskeskus palvelisi etenkin maahanmuuttajia, jotka ovat vastikään tulleet Suomeen. Olemme ajautuneet käytännössä siihen, että suurin osa täällä olevista on ollut kuitenkin jo pitempään Suomessa, toteaa Haahtela.
Tammikuun loppuun mennessä 2019 keskukseen oli ohjattu kaikkiaan noin 2 800 asiakasta. Osaamiskeskuksessa erilaiset ammatilliset ”polut” eli opintokokonaisuudet kestävät kolmesta kuukaudesta vuoteen, minkä jälkeen opintoja voi jatkaa muualla.
Tilastojen mukaan osaamiskeskuksen jättäneistä maahanmuuttajista noin puolet oli jatkanut opiskeluja ja viidennes työllistynyt suoraan.
Stadin osaamiskeskuksen keskeinen toiminta-ajatus lähtee siitä, että kaikki täällä ovat jonkin sortin osaajia. Keskuksessa pyritään löytämään jokaiselle ne ”oikeat stepit”, askelmerkit, joiden kautta hän työllistyisi. Jollain työllistyminen on saattanut tyssätä hankalaan elämäntilanteeseen, toinen taas tarvitsisi päivitystä oman alansa osaamiseen.
Kuntoutuksen, koulutuksen ja työllistymisen palvelut tarjotaan niin sanotusti yhdeltä luukulta. Toiminnassa painottuu käytännönläheisyys:
– Jos meillä on vaikkapa irakilainen metallialan osaaja, täällä on pajaympäristöt, joissa hän voi näyttää, minkälaista bagdadilainen metallialan osaaminen on käytännössä ja miten se vastaa suomalaista osaamista, Haahtela kuvaa.
Entä minkälaista kielitaitoa Suomeen integroituvilta maahanmuuttajilta tulisi vaatia? Tästä on käyty viime aikoina paljon keskustelua. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on selvittänyt toissa vuonna polkaisemassaan laajassa tutkimushankkeessa sitä, miten maahanmuuttajien kotouttaminen Suomessa käytännössä toimii.
Valiokunta katsoi tähän liittyvässä mietinnössään tammikuussa, että Suomen kotouttamiskoulutus on melko kielipainotteista verrattuna muihin pohjoismaihin. Silti vain vajaat 35 prosenttia vuosina 2013–2016 kotoutumiskoulutuksen päättäneistä maahanmuuttajista saavutti tavoitellun kielitason.
Haahtela korostaa, että suomen kielen taito on tänne integroituville maahanmuuttajille toki tärkeä asia. Toinen kysymys on, miten kieltä pystyy parhaiten oppimaan.
Osaamiskeskuksessa lähdetään siitä, ettei puutteellisen suomen kielen taidon tarvitse muodostua esteeksi työllistymiselle.
– Me olemme täällä kehittäneet mallin, jossa työt voi aloittaa heikommallakin suomen kielen taidolla. Täältä voi tulla työpaikalle tarvittaessa suomen kielen opettaja – me maksamme sen – vaikkapa kerran viikossa, minkä ajaksi työntekijän voi irrottaa työvuorosta.
Näin maahanmuuttaja voi jatkaa suomen kielen opintojaan työpaikallakin, vaikka usein kielitaito jo itsessään kehittyy työympäristössä.
Työpaikasta ja alasta riippuen kielitaidolla on myös eri tavoin merkitystä. Esimerkiksi vartijan työssä tyydyttävä suomen kielen taito on välttämätön, ravintola-alalla ei niin olennainen vaan hyvällä englannillakin voi pärjätä.
Stadin osaamiskeskuksen nettisivuilta voi lukea maahanmuuttajien ”onnistumistarinoita” eli esimerkkejä siitä, miten itse kukin on työllistynyt ja päässyt keskuksen kautta elämässään eteenpäin. Sivuilta löytyy myös pari video-cv:tä, joilla maahanmuuttajat kertovat itse omasta osaamisestaan. Ravintola-alan osaaja Gerald Robinson vaihtaa videolla välillä suomen sujuvaan englantiin, varastotyötä opiskellut Obi Ositadima taas luottaa kielitaitoonsa:
– Minun kanssa on helppo tehdä työtä, koska olen iloinen, hän kiteyttää videolla reippaasti vähän huonollakin suomen kielellä.
Suomeen tulevat maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, mikä usein julkisessa keskustelussa unohtuu. On jokseenkin selvää, että esimerkiksi työn perässä tulleiden maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestöäkin parempi.
Jos taas puhutaan ei-työperäisistä maahanmuuttajista, heidän työttömyysasteensa on noin kaksinkertainen ja työllisyysaste noin 10–15 prosenttiyksikköä pienempi verrattuna kantaväestöön. Kaikista heikoimmin työllistyvät pakolaistaustaiset ihmiset.
Kotouttamisella tarkoitetaan maahanmuuttajien sopeuttamista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tähän liittyvä koulutusjakso kestää yleensä muutaman vuoden. ”Kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi”, katsoi eduskunnan tarkastusvaliokunta suoraan kotouttamisen toimivuutta analysoivassa mietinnössään tammikuussa.
Valiokunnan mielestä kotoutumisjakson kestoa tulisi lyhentää pääsääntöisesti yhteen vuoteen ja maahanmuuttajan olisi tarpeellista päästä osallistumaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaan, kuten työelämään jo varhaisessa kotoutumisen vaiheessa. Tämä antaisi maahanmuuttajille myös paremmat mahdollisuudet omaksua suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan arvot.
Mietinnössä todettiin suoraan, että pitkäkestoinen kotouttamiskoulutus ja sen ajalta saatava kulukorvaus kannustavat vähävaraisia maahanmuuttajia sosiaaliturvan varassa pysymiseen työn vastaanottamisen sijasta. Tämä tulee suomalaisille veronmaksajille kalliiksi.
Vuoden 2019 valtion talousarvioesityksessä kotouttamistoimenpiteisiin on varattu yhteensä 320 miljoonaa euroa. Jos kotouttamispolitiikka ei toimi, voi tästä muodostua ajan myötä varsin iso hintalappu.
Kesäkuussa 2017 julkaistusta Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuus -tutkimuksesta ilmeni, että työelämälähtöiset toimet, kuten ammatillinen koulutus ja palkkatuki, ovat tehokkaimpia väyliä maahanmuuttajien työllistymisessä avoimille työmarkkinoille. Näitä käytetään toistaiseksi kuitenkin vähän.
Mitä enemmän maahanmuuttaja saa kuitenkin työkokemusta jo kotoutumisjaksolla, sitä todennäköisemmin hän työllistyy.
Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mielestä Helsingissä toteutettu maahanmuuttajien osaamiskeskus-malli kuulostaa ”juuri oikeansuuntaiselta, jos siinä yhdistetään kielen oppimista työkokeiluihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”.
– Parin–kolmen vuoden kotoutumisjakso painottuu meillä aivan liiaksi pelkästään luokkamuotoiseen suomen kielen opiskeluun.
Mykkäsen mukaan on selvästi nähtävissä, ettei kielipainotteinen alku useimpien turvapaikanhakijoiden kohdalla toimi. Vähemmistö saavuttaa kotoutumisjaksolla sellaisen kielitason, jolla voisi helposti jatkaa vaikkapa ammatillisessa koulutuksessa. Kielen oppimista tehostaisi mahdollisuus päästä jo alkuvaiheessa mukaan työporukoihin tai vastaaviin sosiaalisiin tilanteisiin.
Mykkänen muuttaisi nykykäytäntöä niin, että jo oleskeluluvan saannin yhteydessä maahanmuuttajille tulisi velvoite hakea ja ottaa vastaan työtä. Käytännössä tämä edellyttäisi Mykkäsen mukaan useimpien kohdalla mahdollisuutta palkkatukeen ja sitä pitäisi myös tarjota:
– Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneelle maahanmuuttajalle voitaisiin antaa samassa yhteydessä myös palkkatukipäätös. Esimerkiksi ensimmäisenä vuonna puolet palkkatuloista maksaisi valtio.
Palkkatukimenettelyllä yhteiskunta ottaisi koppia riskistä, joka liittyy maahanmuuttajan palkkaamiseen alkuvaiheessa.
– Yhteiskunnan ja nähdäkseni meidän kaikkien etu on, että mahdollisimman moni maahanmuuttaja saisi nopeasti työkokemusta ja tällöin työnantajia pitäisi tästä myös palkita, sanoo Mykkänen.
Oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien kotoutumisajanjakso kestää noin kolme vuotta. Jo eduskunnan tarkastusvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että maahanmuuttaja voi olla kotouttamistoimenpiteiden piirissä pääsääntöisesti viisi vuotta, jopa pidempään.
Kotoutumiskoulutuksessa olevalla maahanmuuttajalla ei ole tällä hetkellä työn hakemisen eikä vastaanottamisen velvoitetta, koska hänen katsotaan olevan työvoimapoliittisissa toimenpiteissä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1554109726693{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”stadi-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kuten muuallakin Euroopassa, myös Suomessa maahanmuuttajat keskittyvät isoihin kasvukeskuksiin. Vuonna 2030 Helsingin seudulla ennustetaan asuvan jo noin 350 000 vieraskielistä.
Mykkänen on huolissaan siitä, että kansainvälisen suojelun perusteella tänne jäävistä maahanmuuttajista suuri osa pakkautuu samoihin, isojen kaupunkien lähiöihin.
– Palveluja voi olla vaikea järjestää ja samalla muodostuu uhka segregaatiokehityksestä. Samaan aikaan meillä on kuntia, joissa on asuntoja tyhjillään ja kouluissa olisi tilaa.
Myönteisen oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille osoitetaan kuntapaikat, joissa näille järjestetään kotoutumiseen liittyviä palveluita ja asuntoja. Monet kunnat ovat saattanet tehdä näihin liittyen isojakin investointeja.
– Ongelmana on, että monesti jo kotoutumisjakson aikana moni muuttaa kuitenkin suurten kaupunkien lähiöihin. Voitaisiinko löytää malli, jossa esimerkiksi asumistuen maksamisen edellytyksenä olisi, että maahanmuuttaja pysyy määräaikaisesti kuntasijoituksen mukaisessa paikassa? pohdiskelee Mykkänen.
Kokoomus painottaa helmikuussa julkaisemassaan turvapaikkapolitiikan ohjelmassaan, että pysyvä oleskelulupa voidaan myöntää vain sellaisille maahanmuuttajille, jotka eivät uhkaa yhteiskunnan yleistä turvallisuutta ja järjestystä ja jotka ovat integroituneet yhteiskuntaan. Pysyvän oleskeluluvan saannin edellytyksenä tulee olla myös sitoutuminen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen.
Suomen kansalaisuuden ehtona on jo nykyisinkin riittävä kielitaito, mutta pysyvän oleskeluluvan saannin edellytyksenä tämä voisi johtaa ongelmiin. Mykkänen muistuttaa, että pysyvien oleskelulupien kohdalla ”kyse on muistakin kuin pakolaisista”.
– Jos tänne muuttaa vaikkapa brexitin takia ohjelmoija tai koodaaja, onko meiltä oikea signaali sanoa hänelle, ettet saa pysyvää oleskelulupaa ellet opi muutamassa vuodessa suomea, kuvaa Mykkänen.
Oulun seksuaalirikostapaukset ovat puhuttaneet suomalaisia pitkin talvea. Maahanmuuttopolitiikka puhuttanee tulevissa eduskuntavaaleissakin. Onko osaamiskeskustyyppisellä toimintamallilla mahdollista ehkäistä tämänkaltaista rikollisuutta?
Ilkka Haahtela korostaa, että seksuaalirikollisuus ei ole vain maahanmuuttokysymys, vaikka tietyt maahanmuuttajaryhmät ovatkin näissä yliedustettuina.
– Parasta ennalta ehkäisyä on nähdäkseni se, että mahdollisimman moni kokee olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa, omaksuu meidän sääntömme ja tapamme. Iso vaikutus on sillä, että löytää täältä opinnot ja varsinkin sen työn.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]