– Esimerkiksi Suomen terveysasemien verkostosta joka toinen karsiutuu vuonna 2019 palvelujen juurikaan kärsimättä, jos digitaalisuus ja logistiikan kehittyminen hyödynnetään, arvioi teemajohtaja Antti Kivelä Sitrasta.
Monilla syrjäkulmilla liikkuu uudistuksen jälkeen terveysbussi, asialle lähdetään kauemmas tai neuvoja annetaan etänä.
– Silti uusiakin terveydenhuollon tai sosiaalitoimen palvelupaikkoja syntyy. Myös yksityisellä toimijalla saattaa olla intoa perustaa vaikka liikkuva klinikka. Myös apteekkien yhteyteen nivotaan muita terveyspalveluita, Kivelä sanoo.
Hänen mielestään esimerkiksi Pohjois-Savon palveluverkko näyttää turhan tiuhalta, sillä toimipaikkoja on 564. Kivelästä ei ole mahdotonta, että vähemmällä voitaisiin tuottaa parempaa laatua. Kivelä vertaa, että Pirkanmaalla on tuplasti enemmän väkeä kuin Pohjois-Savossa, mutta toimipaikkamäärä on siellä vain hieman suurempi, 670.
Pirstaleinen palvelujärjestelmä johtuu siitä, että pienetkin kunnat ovat voineet järjestellä palvelunsa vapaasti. Kunta on ollut laskunmaksuautomaatti myös silloin, kun potilas on laitettu vaativaan erikoissairaanhoitoon.
– Kokonaisuus hahmottuu vaikeasti myös sen takia, että nykyisin maksumies on milloin kunta, vakuutusyhtiö, Kela, valtio ja potilas itse. On iso muutos, että potilaan omavastuuosuuden jälkeen koko muu potti tulee maakunnan pussista.
Sitrassa toivotaan kädet ristissä, että sote-uudistus todellakin toteutuu. Jos se kaatuisi, olisi Kivelän ja Sitran johtaja Pauli Marttilan mukaan mahdollista, että pankit kiireellä ryntäävät tarjoamaan vakuutuspohjaisia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Tällöin maksukykyiset hankkivat vakuutukset ja tulevat hoidetuiksi pankkien perustamissa yrityksissä, muut jäävät rapautuvien tai ainakin vaihtelevasti toimivien julkisten palvelujen varaan, Sitra arvelee.