Valtakunnansovittelija Minna Helle kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan otsikolla Suomen malli toisi sovitteluun työkaluja.
Nykyisin valtakunnansovittelijan rooli on Helteen mukaisin sen, että työtaistelulla uhkaava työntekijä- tai työnantajaosapuoli on velvollinen saapumaan sovitteluun. Sovittelija voi tiukan paikan tullen antaa sovintoehdotuksen.
– Siinä se pähkinänkuoressa lain tasolla onkin. Moni asia perustuukin käytäntöön, Minna Helle toteaa.
Pakkosovintoa suomalainen työriitojen sovittelu ei tunne, eikä sovittelija voi hänen mukaansa muutoinkaan sanella osapuolille riidan ratkaisua.
– Sovittelu perustuu ennen kaikkea siihen, että kriisiin ajautuneet osapuolet tarvitsevat puolueetonta apua ja sovittelija on olemassa sitä varten. Itse sovittelu taas perustuu lähinnä ongelman perkaamiseen, luottamukselliseen avoimeen keskusteluun ja suostutteluun. Taktisia kuvioita tietenkään unohtamatta.
Helteen mukaan työriitojen sovittelun tavoitteita ei lakitasolla ole kiinnitetty muihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin kuin työrauhan edistämiseen. Sovintoa ei silti haeta hinnalla millä hyvänsä, vaan käytännössä valtakunnansovittelija ottaa huomioon työmarkkinapoliittisen tilanteen ja muiden alojen ratkaisut, myös palkkaratkaisujen yleisen tason.
– Bulevardilla vältetään ratkaisuja, jotka aiheuttavat ongelmia muille aloille ja sotkevat työmarkkinoiden pelikentän. Mitään velvoitetta tähän ei ole olemassa, vaan tapa perustuu käytäntöön. On järkevää ratkaista riidat niin, etteivät ne aiheuta uusia ongelmia.
Ruotsissa Medlingsinstitutetilla on erityistehtävä niin sanotun palkkanormin vaalimisessa. Se määräytyy kansainvälisessä kilpailussa olevan sektorin, erityisesti vientisektorin, mukaan. Normi ei koske pelkästään palkkatasoa, vaan myös työvoimakustannuksia laajemmin.
– Mallilla on yhä enemmistön kannatus, vaikka osa ruotsalaisista ammattiliitoista katsookin, että niiden tulisi saada normia suuremmat palkankorotukset. Mitään muutakaan konkreettista vaihtoehtoa ei toistaiseksi ole Ruotsissa esitetty, Helle kertoo.
Suomessa työmarkkinajärjestöt ovat sopineet alustavista linjauksista koskien ns. Suomen mallia.
– Suomen malli vaikuttaa siihen, miten valtakunnansovittelijan toimistossa jatkossa toimitaan. Työmarkkinajärjestöjen kirjauksen mukaan työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa. Valtakunnansovittelijan tulee sovittelutoimessaan tukea näitä periaatteita, Minna Helle toteaa.
– On hyvä, mikäli työmarkkinoiden osapuolet sopivat menettelytavoista, joita liittokierroksella noudatetaan. Liittokierros tarvitsee jonkinlaista koordinaatiota, jotta se etenisi hallitusti ja työriitoja olisi mahdollisimman vähän. Suomen mallista sopiminen edistää omalta osaltaan työrauhaa, koska yhteiset pelisäännöt piirtävät pelikentälle rajat ja ehkäisevät siten ylilyöntejä, puolin ja toisin. Toki toimiva malli edellyttää, että osapuolet sitoutuvat siihen.
Valtakunnansovittelijalle Suomen mallista sopiminen tuo hänen mukaansa työkaluja, ei vie niitä.
– On hyvä, mikäli työriitojen sovittelussa noudatettavat isot periaatteet kiinnittyvät yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. Tällä hetkellä sovittelija hahmottelee periaatteet itse oman parhaan ymmärryksensä mukaan.