Tiedustelulainsäädännön tarve on ilmeinen, arvioi Aalto yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.
– Tosiasia on, että meidän lainsäädäntömme näissä asioissa laahaa muiden länsimaiden perässä, Limnéll sanoo Verkkouutisille.
Tiedonhankintalakityöryhmän mietintö julkaistiin viime tammikuussa. Mietinnössä todettiin, että Suomessa tarvitaan ajanmukainen siviili- ja sotilastiedustelua koskeva lainsäädäntö. Siviilitiedustelulakia valmistellaan sisäministeriössä ja sotilastiedustelulakia puolustusministeriössä. Oikeusministeriö tarkastelee asiaa perustuslain kannalta ja liikenne- ja viestintäministeriö tarkastelee asiaa digitaalisen kehityksen valossa.
– Nyt ollaan puhuttu kolmesta tiedustelumuodosta: henkilötiedustelusta, tietojärjestelmätiedustelusta ja tietoliikennetiedustelusta, Limnéll kertoo.
– Henkilö- ja tietojärjestelmätiedustelusta ollaan VARSIN yksimielisiä. Tietoliikennetiedustelusta on keskusteltu eniten, eli millä tavalla ja millaisen valvonnan alaisuudessa sitä toteutettaisiin.
Uutta tiedustelulainsäädäntöä pohtivassa parlamentaarisessa työryhmässä istuva kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen kertoi Verkkouutisille tiistaina, että Suomeen tulee lakiuudistuksen seurauksena sekä siviili- että sotilastiedustelu. Hänen mukaansa tiedustelujärjestelmän hinta on vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa.
– Luin Salolaisen uutisen ja sanoisin, että tässä vaiheessa erilaisten arvioiden tekeminen tällaisten järjestelmien malleista ja niiden hinnoista on ehkä vähän ennenaikaista, Limnéll toteaa.
Limnéllin mukaan Suomessa on varsin vahva konsensus ja ymmärrys siitä, että lainsäädännölle on selkeä tarve.
– Sillä selkeytetään Suomessa pelisääntöjä siitä, miten tiedustelua harjoitetaan. Nyt meillä pitää olla yhteiskunnallista pelisilmää, että tätä lainsäädäntöä kehitetään eikä sitä ainakaan tarpeettomasti lähdetä hidastamaan. Sen tarve on ilmeinen.
Limnéll katsoo tämän olevan tärkeää esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien harkitessa investointipäätöksiä Suomeen esimerkiksi datakeskusten osalta.
– Nyt ollaan liikkeellä varsin avoimin mielin ja otetaan eri näkökulmia huomioon, mikä onkin tärkeää. Nyt pyritään ottamaan esille elinkeinoelämän ja liiketoimen näkökulmat yhdistettynä turvallisuusviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen näkökulmiin.
– Tätä kautta eri mielipiteet pyritään yhdistämään keskustelujen kautta Suomelle sopivaksi lainsäädännöksi. Lainsäädännön kehittäminen on koko yhteiskunnan asia.
Limnéllin mukaan tässä vaiheessa on vaikea kommentoida sitä, millaisia järjestelmiä tämä lainsäädäntö mahdollisesti tuottaa.
– Järjestelmää ollaan vasta luomassa. Vielä ei ole faktoja pöydällä.
Pariisin iskut vaikuttavat
Pariisin terrori-iskut ovat vaikuttaneet Suomessa julkiseen keskusteluun tiedustelulainsäädännön kehittämisestä.
Limnéll nostaa esille kolme asiaa, jotka korostuvat iskujen jälkeen kansainvälisellä tasolla.
– Nyt pitää selvittää, miten nämä Pariisin iskut toteutettiin ja valmisteltiin. Kun me tiedämme, miksi näin on päässyt käymään, sen pohjalta mietitään, mitä erilaisia keinoja pitää kehittää, jotta tulevaisuudessa tällaisten vastaavien iskujen todennäköisyys olisi mahdollisimman pieni.
– Toiseksi uskon, että monissa maissa tullaan keskustelemaan ja päivittämään tiedustelu- ja verkkovalvontaan liittyvää lainsäädäntöä. Meidän on seurattava oman lainsäädäntövalmistelumme aikana tarkasti tätä kansainvälistä keskustelua, muistaen kuitenkin se, että teemme omista lähtökohdistamme ja tarpeistamme meille sopivan tiedustelulainsäädännön.
– Kolmanneksi on muistettava, että kyse on joukkuepelistä. Uskon, että Pariisin tapahtumien jälkeen kansainvälinen tietojenvaihdon merkitys korostuu entisestään. Uskon myös kansainvälisen yhteistyön vahvistuvan, jota pidän hyvänä asiana.
Limnéll muistuttaa, että Suomi kohtaa muiden maiden tavoin erilaisia uhkia.
– Jos ajatellaan sotilastiedustelua, niin silloin puhutaan valtiollisesta uhkasta. Tiedustelulla pyrittäisiin saamaan mahdollisimman hyvä ennakkovaroitus, mikäli Suomen turvallisuutta ollaan uhkaamassa, ja tilannetietoisuus turvallisuusympäristömme tapahtumista. Siviilitiedustelussa puhutaan niistä uhkatekijöistä, jotka liittyvät poliisin toimintaan kuten terrorismiin ja rikollisuuteen.
Mustavalkoista keskustelua
Limnéllin mukaan turvallisuudesta keskusteltaessa pitää ottaa huomioon myös digitaalisen maailman turvallisuus.
– Tiedustelulainsäädännöllä tavoitellaan sitä, että suomalaisille tuotetaan turvallisuutta. Samalla pyritään takaamaan viranomaisille riittävät oikeudet ja työkalut toimia tämän päivän turvallisuusympäristössä.
– Pitää toki määritellä, millä tavalla digitaalisessa maailmassa tapahtuvaa tiedustelua tullaan valvomaan ottaen huomioon poliittiset, oikeudelliset ja tekniset näkökulmat.
Limnéll katsoo, että Suomessa käytävä keskustelu tiedustelulainsäädännöstä on välillä hieman mustavalkoista.
– Ikään kuin turvallisuus ja yksityisyys olisivat toisensa poissulkevia asioita. En näe asiaa ihan näin mustavalkoisesti. Ei ole turvallisuutta ilman yksityisyyttä, eikä yksityisyyttä ilman turvallisuutta.