Sosiaalisen media voi sen aiheuttaman vastakkainasettelun ja disinformaation myötä uhata Suomen yhteiskuntarauhaa, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Ylelle.
Huhtisen mukaan sosiaalisessa mediassa ylilyöntejä tapahtuu helposti. Tunteet kuumenevat nettikeskustelussa helposti, ja jatkuva tietovyöry voi aiheuttaa informaatioähkyä. Usein keskustelijat eivät edes yritä ymmärtää toisiaan, vaan kuplautuvat omiin ryhmiinsä.
– Somen tavat käsitellä tietoa on täysin toisenlaiset kuin perinteisen valtamedian. Se kiihdyttää tietynlaista kuplautumista ja polarisaatiota, Huhtinen pohtii.
Kysymykseen siitä, uhkaako tämä yhteiskuntarauhaa, Huhtinen vastaa myöntävästi.
– Kyllä se osittain uhkaa, Huhtinen toteaa.
Huhtinen näkee sosiaalisessa mediassa hyvänä puolena sen, että se mahdollistaa keskustelun ja osallistumisen. Kaikilla ei kuitenkaan ole tätä mahdollisuutta. Esimerkiksi eläkeläiset eivät välttämättä ole mukana sosiaalisessa mediassa.
Jos tieto ja keskustelut jäävät vain sosiaaliseen mediaan, ei tiedonsaanti ole välttämättä läpinäkyvää. Siksi Huhtisen mielestä on tärkeää, että poliittista keskustelua käydään myös sosiaalisen median ulkopuolella.
– Somen kontekstiakin olisi hyvä avata, että tämä on nyt tällainen keskustelupalsta ja somessa keskustellaan eri tavalla kuin silloin, kun ihminen esiintyy esimerkiksi valtamediassa, Huhtinen arvioi.
Usein unohtuu myös se, että sosiaalinen media ei ole muusta maailmasta irrallinen ympäristö, vaikka usein siltä voikin vaikuttaa. Some on levinnyt eduskuntakeskusteluihin asti, mikä on näkynyt ilmiönä aiemmin jo Yhdysvalloissa.
– Somen kärjistävät puheet alkavat siirtyä myös reaalimaailmaan tietynlaisina jännitteinä. Yksi konkreettinen esimerkki oli se, miten Yhdysvaltain presidentti Trumpin lietsonta siirtyi peräti kongressin valtausyritykseen, kommentoi Sitran demokratia- ja osallisuusteeman johtaja Veera Heinonen.
Huhtinen muistuttaa, että sosiaalisen median luoma polarisaatio ja päätöksentekijöihin kohdistuva epäluottamus voivat hyödyttää myös Venäjää ja muita diktatuuriin taipuvaisia valtioita.
Kun sosiaalinen media aiheuttaa jännitteitä, helpoittaa se tällaisten valtioiden toimintaa, sillä niiden ei tarvitse itse lietsoa eripuraa.
– Disinformaatio nimenomaan etsii alustoja, jotka ovat viihteellisiä, tunnepitoisia ja aika pintapuolisia. Sinne väliin on helppo piilottaa äärimmäisiä poliittisia kantoja, stereotypioita, symboleja ja meemejä, Huhtinen tiivistää.
