Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on alhainen ja tulevaisuuden haasteet ovat ennen näkemättömät väestön ikääntymisen myötä. Luotan siihen, että voimme yhdessä tehdä tulevaisuuden sote-palvelut uuteen uskoon. Keinoja riittää, mutta niiden käyttöön ottaminen vie oman aikansa. Siksi eri alueille tulee antaa riittävä aika tehdä korjausliikkeensä.
Talous ja sote kulkevat käsi kädessä. Samalla kun ratkaisemme soteen liittyviä kehityshaasteita, voimme vauhdittaa talouskasvua. Tavoitteena on maailman parhaat sote-palvelut: luotettavat, vaikuttavat, yksilölliset ja ilman jonoja. Julkiset ja yksityiset tuottajat toimivat rinnakkain ja kansalainen valitsee – raha seuraa ihmistä. Samalla sosiaali- ja terveysalasta tulee kasvumoottori, uudet teknologiat kehittävät palveluja ja kansalaisyhteiskunta vahvistaa hyvinvointia. Näytämme mallia maailmalle.
Sote-rahoja voi venyttää
Ensimmäiseksi on annettava riittävästi aikaa hyvinvointialueille alijäämien kattamiseksi. Se ei tarkoita lisärahan kaatamista, vaan ”maksuajan” pidentämistä. Eri alueiden lähtötilanne ja tulevat haasteet on huomioitava. Alueille on annettava mahdollisuus onnistua. Kyse on ennen kaikkea siitä, että turvaamme kaikilla alueilla asuvien palvelut. Ehtona on oltava uskottava ja ihmislähtöinen kehittämissuunnitelma.
Hoito- ja hoivajonot on poistettava ja rahoituksen tulee palkita niiden minimoinnista. Jonossa asiakkaiden vointi heikkenee ja kustannukset kasvavat. Hauraan vanhuksen on päästävä suoraan viimeiseen kotiinsa ilman laitos- ja päivystyskierrettä. Pitkittyneet jonot lisäävät kokonaiskustannuksia ja voivat johtaa työikäisillä työkyvyttömyyteen.
Valinnanvapaus on asiakaslähtöisen palvelukehittämisen ydin. Mielenrauha syntyy siitä, kun voi valita oman lääkärin tai läheisten kanssa viimeisen kodin. Yksityinen ja julkinen sektori asetetaan samalle viivalle, mikä luo tervettä kilpailua ja nopeuttaa kehittämistä. Turhat mutkat ja viiveet poistetaan, jotta asiakas pääsee suoraan lääkärille tai kotiin ilman pompottelua. Raha seuraa potilasta, kuten Kela65-kokeilu osoittaa: hoitoon pääsee suoraan, kustannukset pysyvät kurissa ja oma lääkäri saadaan valinnan kautta.
Toimintaa ja kustannuksia on johdettava asiakaslähtöisesti. Kustannukset tulee analysoida alueiden sisällä ja välillä sekä verrata yksityisiä ja julkisia palveluja. Vuoden 2023 yksikkökustannuslaskelmat osoittivat, että yksityinen hoitokoti voi olla jopa 20 % edullisempi kuin julkinen. Kun rahat ovat tiukilla, emme voi tuottaa palveluja kalliimmalla tavalla. Näin julkinen raha riittää useammalle ja säästöjä syntyy.
Johtamisesta, teknologiasta ja yhteistyöstä avaimet tulevaisuuden sote-palveluihin
Johtaminen ja kehittäminen on keskeisessä roolissa. Asiakaslähtöinen johtaminen onnistuu vain, jos henkilöstöä johdetaan hyvin ja toimintaa osataan kehittää. Annetaan tilaa luoville kehittämisideoille, myös hankinnoissa. Voimme saada aikaan tuloksia, kuten diabeetikon hoitotasapainon, päihteettömyyden tai paluun työelämään. Julkisen ja yksityisen yhteistyö voi synnyttää täysin uusia ratkaisuja ihmisten hyväksi. Vastakkainasettelun aika palvelutuotannossa voi jäädä taakse.
Uudet teknologiat tarjoavat mahdollisuuden merkittävään tuottavuuden kasvuun ja entistä vaikuttavampien, oikea-aikaisten ja yksilöllisten palvelujen kehittämiseen. Insinöörikansalle tämän pitäisi olla peruskauraa. Hyödynnetään teknologiaa ratkaisemaan haasteitamme: vähennetään kirjaamista minimiin, käytetään sensoreita tukemaan hoitotasapainoa ja asumisen turvallisuutta sekä otetaan sote-ammattilaisille käyttöön pieni tekoälyavustaja, joka säästää aikaa, lisää vaikuttavuutta ja helpottaa arjen sujumista.
Lisätään kannustavuutta oman rahan käyttämiseen. Monikanavarahoituksen sanahirviön takaa löytyy paljon vapaaehtoisesti sote-palveluihin lisärahoitusta tuovia elementtejä. Näitä elementtejä tulee vahvistaa. Kotitalousvähennystä voisi vahvistaa hoivapalveluiden hankkimiseksi. Se säästäisi pitkän sentin hyvinvointialueilta.
Suomi tarvitsee entistä vahvempaa työterveyshuoltoa, koska se on keino lyhentää sairauspoissaoloja ja ehkäistä työkyvyttömyyttä. Harmaantuvan Suomen tarvitsee pitää mukana kaikki kynnelle kykenevät työikäiset. Työterveys ei nimittäin ole vain hyvien kuukausitulojen omaavien etuoikeus, vaan kaikkien ammattiryhmien kahden miljoonan suomalaisen palvelu. Vuonna 2023 siihen panostettiin yli 1,3 miljardia euroa, josta työnantajat maksavat merkittävän osan. Kannusteiden heikentäminen veisi rahaa pois terveydenhuollosta, mutta ei lisäisi tekijöitä julkiselle puolelle. Sen sijaan julkiset kustannukset kasvaisivat. Työterveys on kansantalouden kannalta ratkaisevaa. Tavoitteena on maksimoida terveet työpäivät ja minimoida työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä tehokkaalla työterveyshuollolla.
Terveyden edistämisessä ja kestävässä kehityksessä on valtavasti mahdollisuuksia, ja se on meidän kaikkien yhteinen asia. Kunnissa kaavoituksella ja esimerkiksi maksuttomalla uimahallikäynnillä voidaan tehdä ihmeitä. Myös kansalaisjärjestöjen työ syrjäytymisen ehkäisyssä ja vertaistuen tarjoamisessa vaikeissa tilanteissa tai sairastuessa on arvokasta. Järjestötoiminta lisää hyvinvointia ja tuo säästöjä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Keinoja riittää ja listalta puuttuu vielä paljon, kuten palveluverkon kehittäminen, normien purku, hukkatyön poistaminen sekä vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden parantamisen tuomat säästöt. Nyt on aika keskittyä asiakaslähtöiseen, konkreettiseen kehitystyöhön: tehdään pilotteja, otetaan hyvät käytännöt käyttöön ja annetaan tilaa kehittämiselle. Ollaan rohkeita ja tekijöitä. Me kaikki voimme vaikuttaa – yksilöinä, organisaatioina, päättäjinä, tutkijoina ja johtajina.