Päivikki Kuoppakangas tarkastelee johtamisen ja organisoinnin alan väitöstutkimuksessaan päätöksentekoa ja organisaatiomallin valintaa julkisen terveydenhuollon organisaatioissa. Hän on tutkinut kolmea laboratorioliikelaitosta, jotka toimivat Suomen neljän suurimman sairaanhoitopiirin alueilla.
– Käsillä oleva sote-uudistus vie julkisen terveydenhuoltomme suureen muutokseen. Kilpailu verovaroista, rahoituksesta ja osaavasta henkilökunnasta kiristyy. Tässä tilanteessa julkisen terveydenhuollon palvelujen tehokas organisointi ja hyvä maineenhallinta ovat entistä tärkeämpiä, Kuoppakangas kuvaa tutkimuksensa viitekehystä väitöstiedotteessaan.
Organisaatiouudistuksiin kohdistuu ristipaineita
Väitöstutkimuksen mukaan terveydenhuollon uudistamiseen kohdistuu lukuisia jännitteitä ja ristiriitoja eli johtamisen dilemmoja.
– Julkisen terveydenhuollon organisaatiot tavoittelevat toiminnallista tehokkuutta kopioimalla toimintamalleja muista kunnista ja niiden terveydenhuollon organisaatiomuutoksista. Samanaikaisesti julkisen sektorin lisääntyneet läpinäkyvyystavoitteet kasvattavat byrokratiaa.
Toinen ristiriita muodostuu siitä, että toisaalta tavoitteeksi asetetaan henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpito ja parantaminen, mutta toisaalta tutkimuksessa havaittiin viitteitä uusista, tehdasmaisista työprosesseista, jotka ovat omiaan heikentämään työhyvinvointia.
– Kolmanneksi julkinen terveydenhuolto tavoittelee yksityisen sektorin liiketoimintamalleja ja aitoa kilpailua, mutta julkisen sektorin tukemien terveydenhuollon organisaatioiden kilpailu on EU:n kilpailudirektiivin vastaista. Yksityinen sektori taas katsoo julkisen sektorin organisaatioiden kilpailun aidoilla markkinoilla markkinahäiriköinniksi, Kuoppakangas sanoo.
Kaikki väitöstyössä tutkitut organisaatiot kohtasivat Kuoppakankaan mukaan ulkoisia paineita tehostaa toimintojaan siirtymällä kunnalliseen liikelaitosmalliin.
– Liikelaitostamiseen liittyvät ennakko-odotukset ja terveydenhuollon tavoitteet muodostavat ristiriitoja eli johtamisen ja päätöksenteon ristiriitoja eli dilemmoja. Dilemmoja voidaan kuitenkin ratkoa ja ristiriitoja yhteen sovittaa strategisella johtamisella. Dilemmojen tunnistaminen ja ratkaiseminen on tärkeää maineriskien välttämiseksi.
Sote-uudistus vaatii aitoa muutosta
Väitöstutkimus osoittaa, että uudistuksissa uhkaavia ristiriitatilanteita on mahdollista tasapainottaa.
– Ristiriitoja yhteen sovittamalla voidaan löytää uusia, innovatiivisia ratkaisuja organisaatioiden muutoksen ja päätöksenteon tueksi. Tutkimukseni antaa viitteitä myös siitä, että tehokkuusvaateiden ja muutosten luomaa epävarmuutta terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa voidaan ennaltaehkäistä sisäisen koulutuksen ja brändäyksen keinoin.
Kuoppakankaan mukaan sote-uudistukseen liittyy uhkien ja ristiriitojen lisäksi myös mahdollisuuksia todelliseen muutokseen. Byrokraattisen julkisorganisaation liikelaitosmalliin organisoituminen ei kuitenkaan itsessään virtaviivaista ja tehosta organisaation päätöksentekoa tai luo tehokkuutta.
– Liikelaitokseen on syytä luoda määrätietoisesti aidosti virtaviivaistettu organisaatio, jotta sen on mahdollista saavuttaa sille asetetut tuotannontehokkuus-, laatu- ja tulostavoitteet, hän sanoo.
Ennen organisaatiomallin valintapäätöksiä olisi Kuoppakankaan mukaan hyvä perusteellisesti tutkia eri organisaatiomallien toimintaedellytyksiä.
– Myös olemassa olevan organisaatiomallin toimintojen tehostamismahdollisuuksia olisi syytä tutkia ennen uuteen organisaatiomalliin siirtymistä. Organisaatiomalli itsessään ei ole ”taikasauva”, väittelijä muistuttaa.
KTM Päivikki Kuoppakankaan väitöskirja Decision-making and choice in the adoption of a municipal enterprise form in public healthcare organisations – Reasoning, goals, legitimacy and core dilemmas tarkastetaan perjantaina 25. syyskuuta Turun yliopistossa.