Sote-uudistuksen vaikutukset Uudenmaan kunnille kestämättömät

Uudenmaan  viiden sote-maakunnan  valtiontasaus kasvaisi yhteensä  1,25 miljardia euroa.

Ehdotetun sote-uudistuksen  taloudelliset vaikutukset  ovat  Uudenmaan kunnille kestämättömät,  Uudenmaan liitto  toteaa lausunnossaan.

Uudenmaan liitto on vakavasti huolissaan maakunnan kuntien talouden kestävyydestä. Esityksen mukaan Uudenmaan  viiden sote-maakunnan  valtiontasaus kasvaisi siirtymäkauden 2023–2029 aikana yhteensä  1,25  miljardia euroa. Uusimaa maksaa  jo nykyisellään  valtionosuustasauksina  muun Suomen hyvinvointia  lähes 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Esitetyt rahoituksen määräytymisperusteet  eivät ota huomioon  Uudenmaan erityispiirteitä.  Vain pieni osa rahoituksesta määräytyisi asukasmäärän, vieraskielisyyden ja asukastiheyden perusteella.  Valtaosa rahoituksesta määräytyisi sairastavuuteen ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvan sote-palvelukertoimen
mukaan.

Uusimaa on Suomen suurin väestökeskittymä sekä työpaikka- ja talousalue, joka poikkeaa huomattavasti muista maakunnista suuren väestömäärän, nopean kansainvälistymisen sekä kansallisesti merkittävän taloudellisen toimeliaisuuden suhteen.

Velkaantuneisuus uhkaa kasvaa

Uudenmaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, kun nykyinen lainakanta jää kuntien vastuulle ja samalla tulot vähenevät.

Kuntien investointitarve ei kuitenkaan vähene, vaan  kasvavat kunnat tarvitsevat jatkossakin  uusia kouluja ja varhaiskasvatuksen palveluja sekä maankäytön ja logistiikan investointeja, lausunnossa muistutetaan.

Poimintoja videosisällöistämme

Lisäksi Uudenmaan liiton mukaan malli kohtelee epäoikeudenmukaisesti  niitä  Uudenmaan kuntia, jotka ovat pystyneet rakenteellisilla uudistuksilla pitämään sote-kustannukset keskimääräistä  pienempinä. Näitä kuntia ei  Uudenmaan liiton mukaan  tulisi rangaista tehokkaasta taloudenpidosta heikentämällä talouden tasapainoa siirtymäkauden aikana.

Koronan seuraukset dramaattiset

Uudellamaalla on  valtaosa kaikista  todetuista koronatapauksista. Tämä on aiheuttanut vientivetoiselle elinkeinoelämälle muuta maata selkeästi suurempia, pitkäaikaisia haittoja. Uudenmaan muuta Suomea  vahvemmin verotulojen varassa elävien kuntien näkökulmasta koronatilanteen seuraukset ovat dramaattiset.

Uudenmaan liiton mukaan heikentyneen kuntatalouden ja koronavirusepidemian täytyy näkyä myös uudistuksen laskelmissa.  Kuntien valtionosuuteen suunniteltuja pysyviä siirto- ja tasausmekanismeja ei voida perustaa  vuosien 2020–2022  tietoihin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Uudenmaan liitto  pitää  tärkeänä,  että  myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS)  rahoitus turvataan.  HUS:n  laskelmien mukaan  suunniteltu  rahoitusmalli leikkaisi  siltä yli  100 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilötyövuosiksi muunnettuna  tämä  tarkoittaisi noin 1[nbsp]500 henkilötyövuoden pysyvää vähennystarvetta.

HUS vastaa keskitetyistä valtakunnallisista erityistehtävistä ja hoitaa ison yliopistosairaalan toimintaa.

Lisäksi  Uudenmaan liitto huomauttaa, että termit sote-maakunta ja maakunta  sekoitetaan helposti. Liitto ehdottaa, että sote-maakuntia  kutsuttaisiin sote-alueiksi.

Mainos