Heinäkuussa 2016 voimaan astunut laki, ns. rajoituslaki, on ministeriöiden pöydällä. Laki joudutaan avaamaan, koska sote-uudistuksen alku viivästyy vuoteen 2020. Rajoituslaki oli alkujaan voimassa vuoden 2019 loppuun saakka.
Rajoituslain tarkoituksena on estää kuntia tekemästä pitkäaikaisia ja laajoja sote-ulkoistuksia ja estää myös suurten, yli viiden miljoonan euron arvoisten rakennusinvestointien tekemisen ilman poikkeuslupaa.
Lain voimaantulon jälkeen kaksi kuntaa – Lumijoki ja Kinnula – ovat kuitenkin tehneet suuren sote-palveluiden ulkoistuksen. Useassa kunnassa on myös suunnitelmia ulkoistuksista.
Lisäksi sairaanhoitopiireissä on meneillään merkittäviä rakennushankkeita. Sairaanhoitopiirien ja kuntien uusille sairaaloille, terveysasemille ja hoivakodeille on saatu kaikkiaan 59 poikkeuslupaa syyskuun loppuun mennessä, ja investointien loppusumma kohoaa jopa kahteen miljardiin euroon.
– On huolestuttavaa, että sairaanhoitopiirien investoinnit kasvavat, toteaa lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen valtiovarainministeriöstä Uutissuomalaiselle.
Hän sanoo, että vaihtoehtoina on joko jatkaminen nykymallilla tai sitten suurten sote-investointien hillitseminen joillakin keinoin.
Ulkoistamiset ovat mahdollisia, sillä kunnat ovat löytäneet rajoituslaista porsaanreiän, joka mahdollistaa ulkoistamisen ilman irtisanomisehtoa silloin, kun ulkoistussopimuksen vuotuinen arvo on alle 50 prosenttia kunnan sotekäyttömenoista.
Sosiaali- ja terveysministeriössä tutkitaan, onko tarpeen tarkistaa kuntien kokonaisulkoistuksia koskevia kriteereitä samalla, kun lain voimassaoloa jatketaan. Eräs ministeriössä pohdittava mahdollisuus voisi olla 50 prosentin ulkoistusehdon tiukentaminen.