Hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi on tehty. Lähtötilanne on osassa alueita hyvä, osassa ei. Tavoitteiden saavuttaminen on vielä kesken. Suurin haaste on, että alueiden eriytyessä kansalaiset tulevat yhä eriarvoisemmiksi palveluiden saatavuuden suhteen. Näin ei voi olla.
Asiantuntijaryhmä esitti joukon konkreettisia ehdotuksia. Tässä omat ajatukseni.
Osalla alueista strateginen johtaminen toimii, mutta asiakaslähtöinen johtaminen odottaa vielä tuloaan. Siilojen rajat ylittävä asiakaslähtöisyys ja kustannushallinta tulisi ottaa jatkokehittämisen lähtökohdaksi.
Kannatan valtion ohjauksen keskittämistä yhteen organisaatioon. Monen pomon malli ei ole toimivin missään tilanteessa.
Ohjaus on nostettu tikun nokkaan. Tuntuu kuin alueet olisivat holhouksen alla. Riittävää olisi selkeät tavoitteet ja vapaus toimia niiden saavuttamiseksi. Sitähän itsehallinto edes minimissään tarkoittaa.
Hyvinvointialueiden määrää esitetään arvioitavaksi. Pienet alueet ovat haaste, mutta nyt pitäisi antaa työrauha kehittämiselle. Yhdistäminen nostaisi kustannuksia palkkaharmonisaation ja muutosten vuoksi. Sen sijaan sairaalaverkkoa ja työnjakoa on syytä tarkastella.
Rahoitusmallin valuviat on korjattava ja alueille on annettava pidempi aika kattaa alijäämät. Kannustimia tarvitaan lisää, ei vain terveyden edistämiseen, vaan myös hoito- ja hoivajonojen poistamiseen. Ja todellakin vaikuttavuudesta, eli saavutetuista tuloksista tulee palkita.
Terveyden edistämisessä kääntäisin katseen kuntiin. Liikunnalla, kulttuurilla ja kaavoituksella on kauaskantoisia vaikutuksia hyvinvointiin. Kunnille tulee antaa bonuksia hyvinvointiteoista. Lisäksi alueille ja kunnille on asetettava yhteisiä tavoitteita terveyden edistämiseen.
Verotusoikeus ei ole mielestäni ratkaisu. Se toisi mukanaan monimutkaisen ja poliittisille päätöksille alttiin tasausjärjestelmän.
Se mikä uupui. On tarve monituottajamallille, jossa järjestäjä ja tuottaja erotetaan. Kilpailu yksityisten ja julkisten välillä tuo kehittyviä palveluita, laatua, vaikuttavuutta ja kustannushallintaa asiakaslähtöisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi löytyy todella paljon keinoja. Asiantuntijaryhmän ehdotukset olivat pääosin ylätasoisia, mutta muun muassa uudet teknologiat mahdollistavat todellisen sotetuottavuusloikan.
Kun keinoja on, tarvitaan osaamista, kunnianhimoa ja tekemistä. Tästä tulee vielä hyvä, maailmanluokan sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuus.
