Ulkopuolisen asiantuntijaselvityksen teettivät sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö.
Selvityksessä todetaan, että kuntaa suuremmat itsehallintoalueet olisi perustettava niin, että alueiden väestöpohja, sote-infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky riittävät kattavien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen nyt ja tulevaisuudessa.
Selvitysryhmän mukaan aluejaon pitäisi soveltua mahdollisimman laajasti myös muiden alueellisten tehtävien järjestämiseen. Selvityshenkilöiden mielestä muodostettavien itsehallintoalueiden sopiva määrä olisi 9–12. Hallituksen pitäisi uudistuksen valmistelun alkuvaiheessa päättää itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta.
Uudistukset on selvitysryhmän mielestä perusteltua aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksella. Aluehallintouudistuksen varsinainen valmistelu aloitettaisiin vuonna 2016.
Selvityshenkilöt korostavat, että vaikka kunnilta poistuu uudistuksessa velvollisuus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, niiden rooliin kuuluisi jatkossakin huolehtia aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja ylläpitämisestä. Se toteutettaisiin yhteistyössä itsehallintoalueiden kanssa.
Palvelut rahoittaisi ensisijaisesti valtio
Ensisijainen vaihtoehto palveluiden rahoittajaksi olisi valtio. Kunnilla ei olisi rahoitusvastuuta lukuun ottamatta mahdollista siirtymäajan järjestelyä.
Selvitysryhmän mielestä myös itsehallintoalueen verotusoikeus olisi selvitettävä yhtenä vaihtoehtona. Rahoitusmallien yksityiskohtia ja vaikutuksia on tarpeen edelleen arvioida. Hallituksen pitäisi tehdä viimeistään vuoden 2016 alussa linjaukset valittavasta rahoitusmallista.
Omaisuusjärjestelyistä selvityshenkilöt esittävät selvitettäväksi kahta vaihtoehtoa eli omaisuuden siirtymistä itsehallintoalueille ja omaisuuden jäämistä kuntien omistukseen.
Itsehallintoalueiden muodostamiseksi pitäisi perustaa väliaikainen organisaatio kullekin tulevalle alueelle.
– Koska omaisuuden ja henkilöstön siirrot ovat mittavia, näitä valmistelemaan on tarpeen perustaa jo uudistuksen valmistelun alkuvaiheessa työryhmät, selvityksessä todetaan.
Lisäksi selvityksessä ehdotetaan, että työtä koordinoimaan palkattaisiin projektinjohtaja. joka olisi ministeriöiden yhteinen ja nauttisi hallituksen luottamusta.
Uudistusta varten tarvittaisiin lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, itsehallintoalueista ja uudistuksen voimaanpanosta. Lisäksi tulisi muutoksia verolainsäädäntöön ja kuntien valtionosuuslainsäädäntöön.
Selvitystyöryhmän ehdotuksen mukaan lainsäädäntö tulisi voimaan porrastetusti siten, että vuonna 2017 perustettaisiin itsehallintoalueiden siirtymä- ja muutoshallinnot, vuoden 2018 aikana muutoshallinnot valmistelisivat varsinaisten sote-tehtävien siirtymisen kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille sekä vuoden 2019 alusta lukien tehtävät siirtyisivät alueille.