Sotapuhe on lisääntynyt Euroopassa, tästä se Jarno Limnéllin mukaan kertoo

Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä puhumiselle on loogiset syyt, näkee kansanedustaja.
Suomen kannalta todennäköisin uhka ovat kansanedustajan mukaan erilaiset Venäjän hybridihyökkäykset. Suljettu Raja-Jooseppi marraskuussa. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Suomen kannalta todennäköisin uhka ovat kansanedustajan mukaan erilaiset Venäjän hybridihyökkäykset. Suljettu Raja-Jooseppi marraskuussa. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa on viime aikoina puhuttu hyvin suoraan sodasta sekä Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä, toteaa sotatieteiden tohtori ja kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll.

– Suomalaisittain erikoiselta kuulostavalle puheelle on loogiset, historiaan pohjaavat syyt, hän sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Limnéll listaa X-ketjussaan neljä huomiota Euroopassa lisääntyneestä sotapuheesta.

– Monissa länsimaissa – toisin kuin Suomessa – puolustuskyvystä ei ole pidetty huolta. Epävakaassa turvallisuusympäristössä sitä yritetään nyt nopeasti vahvistaa. Kriisitietoutta lisäävillä ”sotapuheilla” halutaan tätä kehitystä vauhdittaa ja oikeuttaa tulevat toimenpiteet.

Limnéll jatkaa, että Venäjän hyökkäystä Nato-maahan ei voi sulkea pois.

– Venäläinen ajattelu eroaa länsimaisesta: meistä epäloogisilta ja hyvin riskialttiilta tuntuvat toimet ovat mahdollisia Venäjälle. Todennäköisin uhka kuitenkin erilaiset hybridihyökkäykset, joilla testataan valmiuttamme.

Poimintoja videosisällöistämme

Kansanedustaja muistuttaa, että Suomi on ulkoisilta uhkilta paremmassa turvassa kuin koskaan.

– Meillä on vahva kriisinsietokyky, puolustuskyky ja -tahto. Olemme Naton jäsen sekä varautuneet monenlaiseen vaikuttamiseen. Ulko- ja turvallisuuspoliittisesti olemme vahvempia kuin kertaakaan historiamme aikana.

Limnéllin mukaan puolustamme isänmaatamme parhaiten, kun emme käänny toisiamme vastaan, emmekä anna uhkakuvien ulottua arkeen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mainos