Venäjän hallituksen syyskuun lopulla esittelemä budjettiesitys ei sisältänyt venäläisekonomisti Alexandra Prokopenkon mukaan yllätyksiä.
Puolustusmenot ovat hänen mukaansa hieman laskeneet, mutta se ei merkitse sodan päättymistä. Budjetti on yhä kompromissi sodan tukijoiden ja talousvirkamiesten välillä: edelliset saivat kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta sotilas- ja turvallisuusmenoihin, jälkimmäiset vähiten inflaatiota aiheuttavan rahoitustavan. Lasku lankeaa kansalaisten maksettavaksi veronkorotusten kautta, amerikkalaisen Carnegie-ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimuskeskuksessa työskentelevä Prokopenko kirjoittaa analyysissaan.
Talouden perusura kertoo kasvun hidastumisesta: tänä vuonna kasvu on jäämässä yhteen prosenttiin ja ensi vuonna 1,3 prosenttiin. Yksityinen kulutus ja investoinnit näivettyvät, korot pysyvät korkeina.
– Muodollisesti tätä voi luonnehtia pehmeäksi laskuksi, mutta sen hintana on kysynnän supistuminen, ennen nykyistä tehtäväänsä muun muassa Venäjän keskuspankissa ja Moskovan talouskorkeakoulussa (HSE) työskennellyt Prokopenko toteaa.
Budjettivaje on tarkoitus kaventaa 1,6 prosentista 1,2 prosenttiin bkt:sta – ei kasvun, vaan veronkorotusten ja lainanoton avulla. Samaan aikaan Venäjän valtion riippuvuus muista kuin öljy- ja kaasutuloista kasvaa. Sotateollisuuden roolin ennakoidaan vuosina 2026–2028 vahvistuvan, kun taas kulutushyödykkeet ja yksityinen kysyntä laahaavat. Työttömyys pysyy hallituksen ennusteen mukaan alle 2,5 prosentissa, mikä ylläpitää makrotaloudellista vakautta, mutta lukitsee matalan kasvun polun.
Puolustus- ja turvallisuusmenojen nimellinen lasku vuonna 2026 on Prokopenkon mukaan lähinnä näennäinen.
– Sota toisin sanoen pysyy etusijalla, hän sanoo. Noin neljännes budjetista on luokiteltu salaiseksi, ja kun merkittävä osa sotilasmenoista kierrätetään vaihtoehtoisten kanavien kautta, todelliset luvut hämärtyvät.
Budjettiesitys nojaa hänen mukaansa oletukseen, ettei Venäjälle ei aseteta enää uusia pakotteita.
– Se, että tiukentuvista pakotteista ei ole budjettiesityksessä minkäänlaisia viitteitä, on mielenkiintoinen signaali, hän toteaa.
Venäjän valtiovarainministeriö tavoittelee hänen mukaansa budjettialijäämän nollaamista ja keskuspankki matalaa, ennustettavaa inflaatiota. Siksi venäläisten maksettaviksi lankeavat verot nousevat: vuodesta 2026 alkaen arvonlisävero nousee 20 prosentista 22:een, ja pienyritysten verotaakka kasvaa.
– Hallitus kertoo käytännössä avoimesti, että sen on kätevintä maksattaa sotilasmenot suoraan kansalaisten ja yritysten kukkaroista, Prokopenko kiteyttää.
