Sota haittaa ulkomaankauppaa, nostaa hintoja ja myllertää globaalin talouden rakenteita. Tässä tilanteessa Suomen talous kasvaa tänä vuonna vain 0,5 prosenttia ja ensi vuonna noin prosentin, Pellervo arvioi.
Myös työllisyyden hyvä kehitys hiipuu. Epävarmuus taloudessa on erittäin suurta, sillä paljon riippuu sodan kulusta ja seurauksista.
– Talous oli toipumassa hyvää vauhtia koronasta, mutta Venäjän häikäilemätön hyökkäys muutti sekä turvallisuus- että talousympäristön. Sodalla on merkittävä taloudellinen vaikutus niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Taloutta puolestaan piristävät puolustusmenojen lisäykset ja energiasiirtymän nopeuttaminen Euroopassa. Pellervon arvio on, että sota hidastaa Suomen talouskasvua tänä vuonna noin 2-3 prosenttia.
Jos konflikti jäisi lyhytaikaiseksi, olisi talouskasvu nopeampaa ja BKT kasvaisi tänä vuonna noin kolme prosenttia. Jos kriisi eskaloituu, talous voi painua taantumaan.
– Suomelle on suuri riski, jos Vladimir Putinin hallinto jatkaa vallassa. Siitä olisi vakavia pitkäaikaisia taloudellisiakin seurauksia. Maariski kasvaisi ja Suomi voisi jäädä logistisesti pussinperälle, varoittaa ennustepäällikkö Janne Huovari.
Kriisi vauhdittaa inflaatiota
Kuluttajahintojen nousu kiihtyi jo ennen Venäjän hyökkäystä. Kysyntä elpyi pandemian jäljiltä, mutta tuotanto ja logistiikka eivät pysyneet perässä. Vielä ennen sotaa arvioitiin, että inflaatio hidastuu tämän vuoden lopulla. Nyt tilanne on toinen, PTT toteaa.
Energian hinta jää korkeammalle, raaka-aineiden hinnat kohoavat ja ruuan hinta nousee merkittävästi. Sota pahentaa tuotantoketjujen ja logistiikan ongelmia ainakin väliaikaisesti.
Inflaatio kohoaa tänä vuonna 5,0 prosenttiin ja laskee 2,5 prosenttiin vuonna 2023. Hintojen nousu syö kotitalouksien ostovoimaa, kun reaaliansiot pienenevät. Näin ollen inflaatio hidastaa selvästi kulutuksen kasvua, PTT arvioi.
Sodan vaikutukset työllisyyteen osuvat nopeimmin teollisuuteen ja matkailuun. Työllisyys paranee vielä tämän alkuvuoden hyvän vireen myötä yli 74 prosenttiin, mutta kääntyy uudelleen laskuun sodan talousvaikutusten takia. PTT:n arvion mukaan työttömyysaste laskee tänä vuonna jo alle seitsemään prosenttiin, mutta nousee taas 2023 korkeammaksi.
Vienti kärsii iskun
Sodan seurauksena vienti Venäjälle on laskenut jo 70 prosenttia ja Venäjän-vienti menetetään lähes kokonaan, jos konflikti pitkittyy. Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina on laskenut vuoden 2014 jälkeen, mutta isku on silti raskas.
– Suomalaiset yritykset etsivät uusia markkinoita, mutta kun kaikki muutkin tekevät niin, on niiden löytäminen hankalaa, sanoo Huovari.
Venäjän tuonti Suomeen on määrällisesti lähinnä raakaöljyä. Isompia ongelmia kuitenkin aiheuttaa malmien, metallien, puun ja lannoiteraaka-aineiden tuonnin seisahtuminen.
Pellervon mukaan nekin pystytään pääosin korvaamaan muista lähteistä, mutta se vie aikaa ja tulee kalliimmaksi. Tuonnin puute haittaa suomalaista tuotantoa tämän vuoden mittaan esimerkiksi rakentamisessa ja metsäteollisuudessa.
Alijäämää ei pidä kasvattaa yleisillä veronalennuksilla
Julkinen talous nousi Suomessa viime vuoden lopulla jopa ylijäämäiseksi, mutta tämä vaihe jää väliaikaiseksi sodan kielteisten talousvaikutusten ja uusien menopaineiden takia. EU:n finanssipolitiikan säännöt pysyvät yhä tauolla, mutta malttia ja kurinalaisuutta pitää noudattaa kriisiaikanakin.
Markus Lahtisen mukaan kaikki tarvittavat panostukset on tehtävä maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen sekä pakolaisten auttamiseksi.
– Mutta menonlisäysten pitää olla kriisiin liittyviä välttämättömiä toimenpiteitä. Nyt ei myöskään ole yleisten veronalennusten aika. Finanssipolitiikasta ei pidä tehdä ylimääräistä epävakauden lähdettä, hän katsoo.