Sosten mielestä uusi hankintalaki on hyvä, koska se edellyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien tarpeiden huomioimista.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa ongelmaksi on muodostunut se, että palveluja on kilpailutettu hinnalla kiinnittämättä riittävästi huomiota käyttäjien yksilöllisiin tarpeisiin ja palvelujen laatuun. Seuraukset ovat olleet käyttäjien kannalta kohtuuttomia monissa tapauksissa, Soste pääsihteeri Vertti Kiukas kertoo järjestön tiedotteessa.
Uudessa laissa hankintayksiköt velvoitetaan ottamaan huomioon myös palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, käyttäjien erityistarpeisiin ja osallistumiseen liittyvät tekijät. Jos hankintayksikkö asettaa valintaperusteeksi hinnan, sen tulee antaa perusteltu selvitys siitä, miten laatutekijät on huomioitu.
Soste huomauttaa myös, että sosiaali- ja terveyspalvelujen aiempaa korkeammat kynnysarvot ja kevennetyt hankintamenettelyt antavat hankintayksiköille nykyistä paremmat mahdollisuudet räätälöidä hankintojaan oman tarpeensa mukaan.
Kynnysarvot nousevat 100 000 eurosta 400 000 euroon. Muissa palveluhankinnoissa ja tavarahankinnoissa kansalliset kynnysarvot nousevat 60 000 euroon. Kevennetyt hankintamenettelyt koskevat myös EU-kynnysarvot alittavia hankintoja.
– Uudessa laissa ei kuitenkaan siirrytty EU-direktiivin mukaisiin korkeampiin kynnysarvoihin. Soste esitti lausunnossaan sote-palveluiden kynnysarvon nostamista direktiivin tasolle 750 000 euroon. Turhan byrokratian ja normien purkaminen on tarpeen myös tässä, Kiukas arvioi.
Uusi hankintalaki parantaa kuitenkin Sosten mielestä pienten ja keskisuurten palveluntuottajien asemaa. Hankintayksikköjen pitää jakaa suuret hankinnat pienempiin osiin, jotta myös pienet ja keskisuuret toimijat voivat osallistua tarjouskilpailuihin.
Pienten ja keskisuurten toimijoiden osallistumismahdollisuuksia parantaa Sosten mukaan myös liikevaihtovaatimuksille asetettu katto, joka on enintään kaksi kertaa hankinnan arvo.
Uusi hankintalaki tulee voimaan heti vuodenvaihteen jälkeen.