Tero Ristimäen mukaan kuluneella viikolla media on jälleen tuonut esille sen, että esimiehet ja poliittinen johto yrittävät tukkia sosiaalialan ammattilaisten suut, kun nämä haluavat viestittää työssä kohtaamistaan ongelmista ja esittää niihin ratkaisuja.
– Vaientamisen tapoja on monia suoranaisista kielloista ja rankaisuista nolaamiseen ja eristämiseen. Jos vaientaminen ei onnistu, vähätellään ongelmia tai kiistetään ne. Näin kävi alkukesästä ja uudelleen tällä viikolla Tampereella ja Kuopiossa, jossa lastensuojelun sosiaalityöntekijät toivat päättäjien ja median tietoon puutteelliset resurssit, Ristimäki kuvaa.
Talentian hallitus myönsi 5 000 euron tutkimusapurahan Lapin yliopistossa tutkimustyötä tekevälle YTM Laura Tiitiselle tutkimukseen, jossa selvitetään sosiaalialan korkeakoulutettuihin kohdistuvan vaientamisen ja sananvapausrikkomusten laajuutta.
Ristimäki huomauttaa, että maailmalla epäkohtien julkituominen (whistleblowing) on sallittua ja jopa suositeltavaa. Whistleblowingissa on kyse siitä, että työntekijät raportoivat toimimattomista, epäeettisistä tai laittomista käytännöistä ja politiikoista pyrkimyksenä lopettaa ne.
– Suomalainen käännössana ”ilmianto” on jo sävyltään negatiivinen, mikä osaltaan kertoo kulttuuristamme, toteaa apurahan saanut Laura Tiitinen.
Talentia haluaa muuttaa suomalaista virkamieskulttuuria.
– Sosiaalialan ammattilaisten etiikkaan kuuluu nostaa epäkohtia esille ja pyrkiä muuttamaan niitä. Myös uuteen sosiaalihuoltolakiesitykseen sisältyy työntekijöitä koskeva velvollisuus puuttua epäkohtiin. Nykyisen kulttuurin vallitessa emme uskalla luottaa edes lakiin kirjattuun turvalausekkeeseen, joka sanoo, ettei työntekijään saa kohdistaa rankaisutoimenpiteitä siitä syystä, että hän tuo epäkohtia esille, Ristimäki toteaa.